keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Minikoti & leppoistaminen

Minimalismi

minimalismi

minimalisti

Minikoti

tiny house

minimalismi lapsiperheessä

Olen kirjoitellut tänne blogiin hieman minimalismista. Se on kuitenkin tuntunut pidemmän päälle hieman hölmöltä, sillä vaikka itse olenkin varsin minimalismiin taipuvainen, niin mieheni ajattelee tavarasta hieman eri tavalla.

Rakastamme kuitenkin molemmat pieniä asuntoja ja leppoistamista. Tavara määrän järkevöittäminen tietenkin auttaa toteuttamaan tätä elämäntapaamme, vaikkemme jokaisessa asiassa ihan minimalismiin yltäisikään.

Asumme ihanassa 56m2 kolmiossa, jonka neliöt taipuvat loistavasti perheemme tarpeisiin. Keskimmäiset lapset jakavat yhden ison makuuhuoneen. Mies tekee paljon töitä kotoa käsin, joten yksi huoneista on pyhitetty miehen työhuoneeksi ja siellä nukkuvat myös isommat lapset täällä ollessaan. Olohuoneessa meillä oli pitkään parisänky, mutta joitain kuukausia sitten  luovuimme siitä kokonaan. Levitämme sängyn iltaisin lattialle ja keräämme sen päivisin pois. Patjat ovat miehen työhuoneessa, jonne on kiva laittaa kuopus päivisin rauhassa nukkumaan päiväuniakin. Keittiön pöydän ääressä esikoinen tekee läksyjä, siellä myös maalataan, askarellaan, pelataan ja leivotaan... Niin ja blogataan!

Olen vakuuttunut siitä, ettei asumiskustannukset tarvitse olla tähtitieteelliset, tai kodin neliöiltään valtava, että lapsiperhe viihtyy. Kun määrittelin mikä on juuri meille tärkeää, niin löysimme kivan kodin, joka edelleen taipuu tarpeisiimme.

Ensi vuonna meitä asuu täällä jo vakituisesti kuusi, enkä usko, että tila loppuu silloinkaan. Myönnän silti, että haaveilen edelleen pienestä mummonmökistä, jonka pihaan saa kuopsutella kasvimaan. Se on ehkä sitten joskus seuraava etappi, kunhan se oikea löytyy...

Vaikken ehkä suoranaisesti kirjoittelisi enää tiukasta minimalismista, niin ehkä silti kerron, kuinka pienessä asunnossa asuminen tuo vapautta. Kuinka vähemmän on enemmän ja kuinka keskittymällä olennaiseen unelmatkin toteutuu hujauksessa.

On hurjan ihanaa, että olemme saaneet muokattua elämästämme oman näköisemme. On mahtavaa tajuta, että unelmia voi alkaa toteuttamaan heti!

<3 Riina


2 kommenttia:

  1. Teidän asumisjärjestelyt kuulostaa tosi hyviltä. Ihan ihaillen olen tässä seuraillut. Ja niinhän se on, vähillä tavaroilla mahtuu paremmin elämään. Ja oon huomannut että lapsetkin yleensä haluaa olla siellä missä kaikki muutkin. Meillä myös yleensä hengataan keittiössä. Me muutettiin kanssa pienempään tässä kesällä ja tykkään kovasti. Mutta se mikä sai mut varsinaisesti kommentoimaan, oli tuo lausahdus miehesi erilaisesta suhtautumisesta tavaraan,
    noh, mitä sanoisin, I feel you! Niin sama täällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi mies on antanut kuitenkin melko vapaat kädet yhteisten tavaroiden osalta, mutta on kyllä silti ollut pientä opettelua sietää toisen tavaramäärää. Onneksi ajan kanssa kaikkeen tottuu. Mahtavaa, että eksyit lukemaan!

      Poista