perjantai 3. marraskuuta 2017

Onko KonMaritus ekologista?

KonMari ekologisuus

Luin taannoin jostakin, että suomalaisella omakotitalossa asuvalla olisi keskimäärin 100 000 tavaraa. Sillä määrällä varustaisi helposti pienen armeijan. Väitäkin, ettei maailma kestä nykyisiä kulutustottumuksiamme.

KonMaritusta on välillä kritisoitu siitä, ettei tavaran karsiminen olisi kovin ekologista. Minä taas väitän, että kymmenien verhojen säilyttäminen kaapissa käyttämättömänä on pahempi ekosynti, kun se, että pyrkii hankkiutumaan turhasta eroon.

Uskon vakaasti siihen, että jos mulla on materiaa niin paljon kaapissa, etten edes ehdi käyttää niitä, niin mun tulee jakaa siitä runsaudesta myös muille. Tietenkin on tavaran mukana tulee myös henkilökohtainen vastuu, jolloin ajattelen, että ihmisen tulee mahdollisimman hyvin varmistaa, että poistettu tavara tulee uudestaan käyttöön. Jos se on hyödytön sellaisenaan kaikille, niin se tulee kierrättää asianmukaisesti, vaikka Nextiilin kautta.

KonMari prosessi on siitä hyvä, että muutos kulutustottumuksiin on yleensä ilmeinen. Ihmisen poistaessa itselleen turhaa tavaraa kaapeistaan, muuttuu yleensä myös ovesta sisään virtaavien tavaroiden määrä ja laatukriteerit. Ihminen alkaa väkisinkin tehdä arvovalintoja. Hän ei halua enää joutua tilanteeseen, että asuintilan täyttää tavarat, jotka ei ihan oikeasti tuota iloa. Ihminen kuluttaa vähemmän ja luontokin kiittää.

On totta, ettei KonMari kirjassa käydä mitenkään läpi sitä, mitä poistettaville tavaroille pitäisi tehdä. Kirjan mukaan  ne vaan tulee heittää pois. Väitän kuitenkin, ettei kovin moni suomalainen tyydy täyttämään vain roska-astioita, joten kierrättäminen tapahtuu usein luonnostaan.

Tietenkään sitä tavaramäärää ei olisi alunpitäenkään pitänyt hankkia. Meille suomalaisille on kuitenkin kehittynyt sellainen puutteenfiktio, joka pistää ajattelemaan, että tätä ja tuotakin tavaraa voisi vielä joskus tarvita. On tietenkin perusteltua, että säilömme talvitakin kaappiin kesän ajaksi, mutta emme kuole siihenkään, vaikka joskus luopuisimme jostakin, jota myöhemmin huomaamme tarvitsevamme. Kirpparit ovat niin täynnä tavaraa, että korvaavan tavaran hankkiminen ei luultavasti tarpeen mukaan ole kovinkaan vaikeaa.

Mitä aktiivisemmin pyrimme antamaan kaapissa lojuvat hyödyttömät tavaramme sellaiselle, joka tarvitsee niitä juuri nyt, sen vähemmän muutkaan joutuvat hankkimaan uusia tavaroita kaupasta. Antaa hyvän kiertää!

- Riina


2 kommenttia:

  1. KonMari-filosofiassa on paljon hyvää, mutta kirjaa lukiessa minua alkoi ärsyttää tosi paljon juuri tuo, että tavarat heitettiin vaan kylmästi roskiin (!) sen sijaan, että olisi viety kirpparille, kierrätyskeskuksiin tai annettu vaikka UFF:in tyyppisiin keräyksiin.

    Vaikka tavaraa on maailmassa aivan liikaa, tuntuu haaskuulta heittää täysin käypää tavaraa roskiin sen sijaan, että se voitaisiin kierrättää - ja joku toinen ostaisi sen käytetyn tavaran uuden sijasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä! Onneksi monet KonMari-projektia tehdessä ovat valmiit näkemään hieman vaivaa löytääkseen tavaroilleen uudet kodit. Luulen että sitä vastuunottoa tavaroista tulisi yhä enemmän peräänkuuluttaa.

      Poista