Yliherkkä kemikaaleille

kemikaaliyliherkkyys

Kieltä pisteli ja se tuntui olevan hieman turvoksissa. Silmiä kirveli, ihoa kutitti ja sitten se iski... itse asiassa sitä tunnetta on jotenkin vaikeaa edes kuvailla! Tuli kummallisen epätodellinen olo, huimasi, ajatus ei liikkunut... Tajusin kuitenkin, että tältä se sitten tuntuu, nimittäin aivosumu...

Paniikki hiipi iholle. Tartuin nopeasti neuleeseen ja vein sen parvekkeelle. Luikahdin takaisin sisälle ja paiskasin oven perässäni kiinni. Huokaisin syvään ja mietin, voiko tämä olla edes totta?! Olenko todella näin yliherkkä kemikaaleille, vai voiko mieleni vaan kehitellä kamalia oireita?!

Ei mennyt kauaa, kun huomasin kämmenen punoittavan. Ihottuma levisi oli koko käsivarteen, ihan olkapäähän asti.

Olin taas hairahtunut ostamaan neuleen kirpparilta. Liike oli juuri menossa kiinni, kun bongasin rekissä täydellisen käsintehdyn neuleen. 8 eskudoa ei todellakaan ollut paha hinta. En pysähtynyt haistelemaan neuletta ennen ostopäätöstä, vaikka olisi todellakin pitänyt!

Huomasin vasta kotona neuleen haisevan huuhteluaineelle. Nakkasin sen suoraan pesukoneeseen ja toivoin parasta. Pesuohjelman loputtua avasin luukun ja ällöttävä huuhteluaineen lemu ryöpsähti koneesta naamalleni. Annoin neuleen hetken kuivua kylpyhuoneessa, mutta pian tajusin, etten pystynyt olemaan ollenkaan edes samassa tilassa.

Pyysin miestä tuomaan kauppareissultaan väkiviinaetikkaa. Laitoin 1 dl etikkaa ja miltein 10  l vettä ämpäriin. Upotin neuleen liemeen, annoin liota muutaman tunnin ja toivoin, ettei huuhteluaineenjäämät olisi tunkeutuneet liian syvälle vaatteen kuituihin. Pesin neuleen uudestaan villanpesu ohjelmalla, mutta sekään ei auttanut.

Upotin neuleen uudestaan etikkaan, mutta kun huomasin ihottumat, oli aika lopettaa rimpuilu. Olen liian yliherkkä huuhteluaineen kemikaaleille!

Voi kuinka ärsyttävää!

Haluaisin olla ekologisempi ja hankkia kaiken tarpeellisen käytettynä. Maailmakaan ei kestä enää luonnonvarojen tuhlausta. Samaan aikaan kuitenkin kipuilen ihoni ja yliherkkyyksieni kanssa. On syynä sekin, etten millään malttaisi sijoittaa itseeni. Kaivan Nextiiliin menevästä kassista takaisin puhki kuluneen lempi jakkuni ja korjaan pari isoa reikää. Omista vanhoista hajustamattomista vaatteista tulee yhä tärkeämpiä... Ne tulee käytettyä oikeesti ihan loppuun asti...

Tajusin kuitenkin, että mulla on vaatepula. On pakko alkaa vaan satsaamaan enemmän itseeni. Ajattelin, että jos vaatteista oikeasti maksaa käyvän hinnan, niin ehkä niitä arvostaa ja huoltaakin paremmin. Ehkä mietin vielä tarkemmin, mitä oikeasti haluan vaatekaappiini. Ostan vähän ja sitäkin tarpeellisempaa...

Suuntasin Seeleen, jolla on ihana kivijalkaliike Keskustorilla. Oli kyllä pahamaineinen musta perjantai, mutta siellä ei tosiaan ollu mitään tarjouksia ja tiesin tasan tarkkaan, mitä halusin!

Hankin Puuvillatehtaan neulemekon, jota aijon käyttää kaikkialla! Viimeksi eilen vedin jalkaani miltein 50 vuotta vanhat äitini saapikkaat ja lähdin Puuvillatehtaan mekko päällä juhliin. Huomenna ehkä menen sama mekko päällä ruokakauppaan.

 Musta, se on ihana!

<3 Riina


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti