Karkasin!

The good guys kombucha

Kävelin pitkin Sammonkatua. Ratikkakiskot on jo paikoillaan ja mahassa tuntui samaan aikaan valtava vapauden kuplinta, sekä kummallinen paino, kuin tekisin jotain pahaa.

Mies jäi lomalle. Jätin lapset hänen huomaansa ja karkasin kirjastoon. En muista, koska viimeksi olisin ollut yksin muualla, kuin ruokakaupassa. Voi hyvin olla, että siitä on jo vuosia!

 Tietenkin miehen lomapäivien hyväksikäyttö omiin harrastuksiinkin tuntuu hieman väärältä. Voisihan nämäkin päivät viettää tiiviisti yhdessä... Mahdollisuus karkaamiseen tuntui silti liian houkuttelevalta.


Kirjoitan blogiani yleensä kuulokkeet päässä olohuoneen nurkassa, tai keittiössä. Miehen työhuoneessa oven saisi tietenkin lukkoon, irrottamalla kahvan, mutta olisi liian julmaa häätää mies omasta työhuoneestaan. Iltaisin olen niin valtavan väsynyt lasten nukahdettua, etten saa mitään järkevää kirjoitettua ja päivisin keskeytykset ovat vääjäämättömät. Karkaaminen tuntuu ehkä juuri siksi niin käsittämättömän hienolta.

On uskomatonta ajatella, että jotkut bloggaa kokopäivä työnään. Tosin yleensä se tarkoittaa kaupallista blogia, jos ei sitten myy jotain omia tuotteitaan sivussa, kuten e-kirjoja. Mullakin on toki blogini sivupalkissa mainoksia, joiden tuotto kattaa esim doimain kulut ja pankin palvelumaksut. Tämä mun tekeminen on siis puhtaasti vielä karkkirahabloggaamista ja ihan vaan harrastus, mutta ihana sellainen.

Kaupallisia yhteistyöpostauksia olen tehnyt silloin tällöin. Vankkana minimalistina ja ekoahdistuksen kourissa, raakaan yhteistyötarjouksia tosi rankalla kädellä. Se on ehkä aika moinen este blogin kehittymiselle kunnolliseksi sivutulovirraksi asti.

Jatkan kuitenkin valitsemallani tiellä. On hauskaa nähdä, mihin leppoisa lapsiperhearkemme kehittyy ja toteutuuko pienet haaveemme seuraavien vuosien aikana.

<3 Riina

Ps. Join muutama kuukausi sitten ekan kerran The good guys kombuchaa. Se ei sillon oikein vielä iskenyt. Voi hyvin olla, että silloisessa erässä oli jotain pielessä, tai säilytyksessä oli tapahtunut jotain kamalaa, sillä en pystynyt juomaan settiä edes loppuun asti... Lauantaina karkkipäivänä uskaltauduin kokeilemaan uudestaan ja jotain oli tosiaan tapahtunut! Nyt voin suositella Nekalan ihmettä surutta! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti