Minimalismi lapsiperheen pienessä kodissa. Ennen & jälkeen kuvat



Välillä blogissa on vaikeaa tuoda esiin sitä muutosta, vapautta ja niitä mahdollisuuksia, mitä minimalismi on tuonut elämääni. Ison lapsiperheen kera pienessä kodissa asuessa elämä ja koti on täyttä, vaikka tavaraa ja turhia rutiineja olisikin kantanut ulos säkkikaupalla. Kaikki perheenjäsenemme ei ole minimalisteja, eikä meillä ole pyrkimys tavoitella asketismia, vaan helpottaa yksinkertaisesti suuren lapsiperheen arkea pienessä kodissa.

Löysin kuitenkin arkiston kätköistä lopulta kaksi kuvaa, josta muutoksen näkee selkeästi. Ylimmän ja alimman kuvan välillä on muitakin eroja, kuin tavaramäärä. Ensimmäisessä kuvassa meillä oli vasta kaksi yhteistä lasta ja alimmassa jo neljä. Perheen kasvaminen ei siis välttämättä tuo lisää tavaraa, kunhan alkaa keskittyä olennaiseen.

Mieheni on aina ollut parempi rikkomaan totuttua, kuin minä. Hän ehdotti sängystä luopumista ja se on ollut paras päätös ikinä! Turhista huonekaluista luopumalla voimme nauttia tyhjästä lattiapinta-alasta pienistä neliöistä huolimatta. Jäljelle on jäänyt vain oikeasti tarpeelliset huonekalut.

Pienessä kodissa olisi hullua uhrata monta neliötä tilaa vain sängylle, kun voimme hyödyntää sen tilan ympäri vuorokauden tehokkaamminkin. Neliöt on arvokkaita ja on oikeasti luksusta voida joogata oman pienen kodin olohuoneessa koko perheen voimin. Emme siis todellakaan perheen kasvaessa tarvinneet lisää neliöitä, vaan meidän piti vaan opetella käyttämään niitä tehokkaammin.

Kyse ei ole minimalismissa, tai minikodissa asumisessa todellisuudessa edes mistään luopumisesta, vaan olennaiseen keskittymisestä. Tavarasta ja tilasta saa paljon paremmin irti, kun keskitymme niihin asioihin, jotka on oikeasti tarpeellisia ja merkityksellisiä. Silloin vähemmän on itse asiassa enemmän.

- Riina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti