Välillä sitä unohtaa, kuinka onnekasta hidastelu on.


Välillä ympärillä on matalapainetta ja vaihtelevaa pilvisyyttä. Unohdan sen, kuinka onnekkaita olemmekaan, että saamme tehtyä arjesta näinkin hidasta. Saatan katsella Talasbuan youtubekanavaa ja hieman kadehtia. 

Loppujen lopuksi muistan taas, kuinka turhaa on vertailla. Tykkään toki näyttää meidänkin arjessa juttuja, jotka toimivat. Jokaisen arki on kuitenkin yksilöllinen. Ei kukaan toinen voi sanoa, mikä on sinulle sopivasti.  

  Pidän siitä, ettei minimalissa, hitaammassa ja yksinkertaisemmassa arjessa tarvita mitään lisää, vaan kaikki tapahtuu omista lähtökodista käsin. 



Kirjoitan usein muutaman rivin ajatuksiani ylös aamuisin. Välillä sinne nousee asioita, josta en pidä. Usein ne tilanteet liittyvät tekaistuun kiireeseen. Koitan olla itselleni armollinen, mutta on hyvä nähdä, kuinka pienestä kiinni asiat usein ovat. Kuinka usein ne ratkeavat parhain päin vaan muutamalla syvähengityksellä. Välillä tuntuu olevan ihan liian kiire tehdä niitäkään. 

Joskus aamuisin, musta saattaa kuoriutua ärsyttävä hoputtaja. Äkkiä ylös!  Äkkiä, kiire, kiire! Saatan istua kello kourassa eteisessä ja vahtia, että muksut varmasti nyt ehtisivät kouluun. Tosin kouluun on niin lyhyt matka, että harvoinpa he myöhästyvät ja olisiko sekään niin kamalaa? 

Kuinka hienoa se onkaan, ettei kaikkia lapsia tarvitse yleensä herätellä samaan aikaan ja kuinka älyttömän mahtavaa sekin on, että voin olla aamuisin kotona lähettämässä lapsia kouluun. Ihan liian usein sitä unohtaa ne pidenet jutut, joista voi kyllä olla super kiitollinen! 

<3 Riina 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti