Kolmen ainesosan pyykinpesupulveri

tee itse pyykinpesuaine

Olin jo pitkään halunnut sekoitella oman pyykinpesupulverini itse. Outi Pyy on kirjoittanut blogissaan kattavat ohjeet pyykinpesujauheen valmistuksesta, joten aiheeseen tarttuminen oli helppoa! Viimeisen sysäyksen kuitenkin aiheutti Rouva yrttinen. 

Halusin kuitenkin yksinkertaistaa ohjetta entisestään. Lapsiperheessä on tärkeää, että kaapeista löytyy mahdollisimman vähän myrkyllisiä aineita. Esimerkiksi ruokasooda on myrkyttömämpää, kuin monessa ohjeessa vilahtava pesusooda, joka on taas vahvasti syövyttävä aine. Huomasin, että pesutulos oli kuitenkin tarpeeksi hyvä, vaikka pesusoodan jättikin ohjeesta kokonaan pois.

Ensin valitaan saippua. Liian rasvaista saippuaa ei kuitenkaan kannata käyttää pyykinpesussa, sillä se saattaa kertyä pesukoneen putkistoihin, tai kerääntyä pikkuhiljaa myös vaatteiden kuituihin.. Esimerkiksi Marseille saippua on aivan liian rasvaista pyykkipulverin valmistukseen! Marseille saippuan rasvaisuus on 72%, kun taas esimerkiksi Fiinin valmistaman siivoussaippuan alle 30%. Marseille saippuaa voi sen sijaan käyttää käsinpesussa esimerkiksi villalle, tai silkille.

Helecleaner blogista löytyy myös loistava blogiteksti sopivan saippuan valintaan!

Omaan pyykinpesupulveriini tuli siis vain kolme ainesosaa; kookossaippuaa, ruokasoodaa ja merisuolaa.

Suola kirkastaa värejä ja auttaa irrottamaan tahroja. Suolaa voi hieroa myös suoraan tahralle. Suola sopii esim. hiki, veri, tai punaviinitahroihin.

Ruokasooda irrottaa likaa ja poistaa rasvatahroja. Ruokasoodaa vahvempi emäksinen aine olisi pesusooda, mutta sitä kannattaa käyttää varovaisemmin, kuin ruokasoodaa. Pesusoodaa voi käyttää oikein likaiseen ja rasvaiseen pyykkiin, mutta meille on riittänyt pelkkä ruokasoodakin oikein mainiosti! Ruokasooda myös raikastaa pesukonetta ja neutralisoi hajuja. Ruokasoodaa kannattaa ostaa isommissa pakkauksissa. Isoista ruokakaupoista löytyy 900g pakkauksia, mutta verkkokaupasta voi löytää 25kg pakkauksiakin.

Saippua toimii pyykinpesuaineen tensidinä, eli se vähentää veden pintajännitystä ja auttaa vettä ja pesuaineita pääsemään paremmin kuitujen sisään. Tensidejä löytyy myös saponiineistä, joita on mm. hevoskastanjassa, pesupähkinöissä, tai rohtosuopayrtissä. Runsaasti saponiinejä sisältävät kasvit ovat kuitenkin myrkyllisiä, joten lapsiperheen pihaan en niitä suosittelisi.

Jos tästä vielä nostaisi leveleitä, niin ehkä kokeilisin saippuan valmistusta itse. Olen joskus tehnyt valmiista saippuamassasta saippuaa, mutta lipeään en vielä ole uskaltanut koskea... ehkä tulevaisuudessa. :D

<3 Riina

Kolmen aineen pyykinpesupulveri


140g kookospohjaista siivoussaippuaa
140g ruokasoodaa
70g merisuolaa.

Sekoita aineet keskenään. Annostele 1-2 ruokalusikallista pulveria pesuainelokeroon. Jos peset 30 asteen pyykkiä liota pulveri ensin pieneen määrään vettä ja käytä tarvittaessa pesupalloa.

Käytä huuhteluaineena väkiviinaetikkaa.

Olen niin sotkuinen, että vain minimalismin avulla kotini pysyy järjestyksessä




Vanhempani oli käskenyt meitä siivoamaan taas kerran huoneemme. Isosiskot juoksahti raput alas alakerran huoneisiinsa ja minä järjestelin omaa huonettani yläkerrassa. Isoihin kaappeihin oli helppo sulloa lattialla ja pöydällä olevat tavarat ja yleisilmeen sai helposti siistiksi. Jonkin ajan päästä isä tuli kuitenkin tekemään tupatarkastuksen. Ensin hän nyökkäili, mutta avatessaan kaapinoven otsalle ilmestyi pari ryppyä. 

- Kyllä minä yritin, mutten vaan osaa, puolustelin. 

Hiippailin isän perässä siskojen huoneen tarkastukseen. Muutaman vuoden vanhemman siskoni huone oli selkeästi siistimpi, kuin omani, mutta vanhimman siskoni kirjatkin oli viiva suorissa riveissä ja kaapit avatessa sukatkin oli lajiteltu väreittäin. Olin niin kateellinen, että kielenpäätä nipisteli! Epäreilua… Miksi siivoaminen on mulle niin vaikeaa!?

 Rakastin kyllä horoskoopillekin ominaiselle tapaan järjestystä, mutta olin kuitenkin hieman hajamielinen ja huolimaton. Unohdin viedä tavarat paikoilleen, en osannut viikata vaatteitani nätisti ja kun ripustin äidin pyynnöstä vaatteita kuivumaan narulle, niin pian hän tuli sanomaan, ettei vaatteet kuivuisi ikinä, jos ne oli sullottu myttyyn. Vaikka olin hieman huithapeli, niin huomasin pian, etten yksinkertaisesti pystynyt keskittymään mihinkään kunnolla, jos ympäristöni ei olisi järjestyksessä! Oli kuitenkin onni, että tavaroita oli vain kohtuullisesti. En olisi ikinä selvinnyt huoneeni siivoamisesta edes jotenkuten, jos leluja olisi ollut yhtä paljon, kuin nykylapsella krääsävuoren keskellä.

 Kun muutin lapsuudenkodistani opiskelemaan Tampereelle, nautin suunnattomasti siitä, että mulla oli omaisuutta aika vähän. Vaatteeni mahtui yhdelle vaatehuoneen hyllylle ja huoneeni sisustus oli niukka. Ympäristöä oli helppo hallita, eikä haitannut, vaikka jätin tavaroita lojumaan, sillä pystyin siivoamaan kaiken vain muutamassa minuutissa. Rakastuin hallinnan tunteeseen ja myönnän saaneeni jonkinlaista mielihyvää siitä, että kämppäkaverillani oli todella paljon enemmän tavaraa ja hänen oli vaikeampaa pitää tavaransa järjestyksessä. Hallitsin vihdoin omaisuuttani paremmin, kuin joku toinen.

Harrastimme kämppäkaverini kanssa dyykkaamista. Se oli huippu hauskaa, kuin aarteen etsintää! Koitin kuitenkin olla hyvin tarkka siitä, mitä kannoin kotiini. Vaikka tavarat olivat ilmaisia, niin en oikeastaan tarvinnut mitään. Pidin roskalavojen kaivelemisesta, mutta reissuiltamme taisin raahata kotiimme vain yhden asia: liikennemerkin, josta teimme olkkariimme sohvapöydän. Kaikki se kama, joka vietäisiin jätteenkäsittelykeskukseen, hieman ahdisti. Roskalavoilla olevat tavarat eivät olleet juuri koskaan rikki, tai likaisia, vaan hieman vanhoja vain. Se tuntui valtavalta tuhlaukselta! Joskus saatoimme löytää roskiksen, joka oli täynnä kirjoja. En halunnut täyttää omaa kirjahyllyäni, kuin sellaisilla kirjoilla, jotka oikeasti kiinnostaisi, mutta soitin hädissäni ystävilleni, jos he haluaisivat noukkia sieltä parhaat omiin hyllyihinsä, ennen kuin roska-auto kuljettaisi kirja-aarteen tuhottavaksi.

 Mietin silti välillä, että oliko kämppäkaverini se todellinen ekomuija, sillä hän pelasti roskalavoilta ja kirppareilta ihania esineitä kotiin, kun mua lähinnä kaikki kamat ahdisti. Kun ostin kirpparilta jotain, huomasin hetken päästä katuvani ostostani. Yritin kyllä ostaa harkiten ja harvoin, mutta tavarat ei kuitenkaan koskaan tuntuneet ajavan täydellisesti tarkoitustaan. Myöhemmin herkistyessäni tuoksuille kirpparilta ostaminen kävi miltein mahdottomaksi.

Kun aikaa kulu huomasin, että vähemmän ja harkitummin oli mulle enemmän. Aloin pitämään 30 päivän hankintalistaa ja huomasin, että ostamisessa tulee vähemmän huteja ja käytän tavaroita keskimäärin pidempään, kun mietin tarpeitani kunnolla. Hurahdin täysin minimalismiin ja KonMariin. Koin, että pystyn niiden avulla pitämään oman pääni paremmin tasapainossa.

 <3 Riina 

Ekologinen ja vastuullinen kestosheiveri?

kestosheiveri

Ruohiksessa oli joulukuussa tarjouksessa kestosheiveri.

Kuitenkin näin hieman kummallisena, etten löytänyt aluksi mistään tietoa, missä tuote oli valmistettu. Asia ei auennut tuotepakkauksesta, tai maahantuojankaan sivuilta. Kyseessä oli kuulemma "Suomalainen brändi".

Myönnän, että teen hieman liian usein hätiköityjä ostopäätöksiä kivijalkakaupasta. Tartuin muitta mutkitta tarjoukseen, sillä kestosheiveri oli keikkunut ostoslistallani jo lähes puoli vuotta. Sillä hetkellä huokea hinta ja tarve kohtasivat. Sain korvattua kertakäyttöiset tuotteet kestoversiolla ja tuin ekokauppaa. Olisin kuitenkin luultavasti tehnyt enemmän salapoliisityötä tuotteen tuotanto-olosuhteiden selvittämiseksi, jos olisin hankkinut sen netistä. Ymmärrän toki niitäkin minimalisteja, jotka nauttivat vaihtoehtojen vähyydestä ja tyytyvät mielellään siihen, joka on helposti saatavilla. Se tekee elämästä yksinkertaisempaa.

Kotona kaivoin lopulta tiedon Ruohonjuuren verkkokaupasta. Tuote oli valmistettu Kiinassa. Tiedän kuitenkin, että kestosheivereitä tehdään myös Euroopassa. Voi olla, että lähtökohtaisesti ostaminen maasta, jossa laki suojelee ihmisoikeuksien toteutumista, voisi olla varmempi valinta, vaikkakaan Aasiassa tehty tuote ei tarkoitakkaan automaattisesti epäeettistä. Jos tuote on tehty riskimaassa, pitäisi tuotanto-olosuhteista kuitenkin kertoa kuluttajalle enemmän.

Paketin kyljessä hehkutettiin tuotteen ekologisuutta. Luvassa olisi "ekologisempi sheivauskokemus mukavuudesta tinkimättä". Se on tietenkin ihan hyvä juttu! Vaikka pelkkä ekologisuus ei takaa kokonaisvaltaista vastuullisuutta, niin kertakäyttöisen tuotteen korvaaminen kestoversiolla on mielestäni ihan hyvä ekoteko. Toivottavasti sheiveri kestää käytössäni pitkään, mutta ehkä koitan tulevaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota hankinnoissani tuotteen vastuullisuuteen.

   Riina

Kahden ainesosan diy dödö ( ei kookosöljyä!)



 Olen testaillut puolivuotta itsetehtyä deodoranttia ja se oikeasti toimii! Ekologiseen ja  huokean hintaiseen diy deodoranttiin tarvitsee vain kaksi ainesosaa ja ne saattavat löytyä jo nyt ruokakaapistasi!

Rakastan sitä, että tiedän tarkalleen, mitä aineita iholleni laitan. Jos jotain voi syödä, niin se on usein tarpeeksi hellää atooppisuuteen taipuvalle ihollenikin.

Testailin joskus dödönä pelkkää kookosöljyä, mutta kesäkuumalla tuntui, että tuoksu muuttui kainalossa härskiksi ja kokeilu loppui todella lyhyeen. Myöhemmin kokeilin paljon kehuttua kookosöljy pohjaista sooda dödöä, mutta hieman ensimmäistä kokeilua pidempään testailtuani huomasin, että kookosöljy ei vaan sopinut mulle sen ihohuokoisia tukkivan ominaisuuden takia. Kookosöljyn komedogeenitaso on 4 (korkea), joten se tosiaan saattaa tukkia ihohuokosia. Kasvojen iholle sitä ei pääsääntöisesti suositella lainkaan. Lisäksi tajusin, etten erityisemmin edes pidä kookosöljyn tuoksusta.

Sen sijaan manteliöljy on tarpeeksi hellä munkin herkälle iholleni. Se ei tuoksu yhtä voimakkaalta, kuin kookosöljy. Manteliöljy hoitaa kuivaakin ihoa ja sisältää runsaasti A ja E- vitamiineja, sekä erilaisia rasvahappoja. Manteliöljyn komedogeeni taso on 2, mutta jos haluaa kuitenkin sitäkin matalamman komedogeeni tasoisen öljyn, niin kannattaa kokeilla hamppuöljyä, tai macadamiöljyä.

Ruokasooda neutralisoi hajuja ja öljy hoitaa ihoa ja helpottaa levitystä. Se siis ei estä kuitenkaan hikoilua, kuten antiperspirantit. Hien hajun hillitsemiseen se on ollut paras dödö, mikä mulla on ikinä ollut! Joillain ihmisillä ruokasooda saattaa kuitenkin ärsyttää ihoa. Ruokasoodaa sekoittamalla veteen saadaan lievästi emäksinen liuos, jonka ph lähentelee 8,3.

Ruokasooda on luontaisesti alumiiniton! On siis turha tuhlata rahojaan huomattavasti tyyriimpään alumiinittomana markkinoituun ruokasoodaan, sillä missään ruokasoodassa ei ole alunperinkään alumiinia. Ruokasooda valmistetaan veden ja hiilidioksidin avulla natriumkarbonaatista, eli pesusoodasta. Ruokasoodaa kuumentamalla sen voi palauttaa alkuperäiseen muotoonsa, eli pesusoodaksi. Ruokasoodasta poiketen pesusooda ei kuitenkaan ole syötävää! Veteen sekoitettuna se on vahvasti emäksinen aine (ph +10) ja siksi se ei sovi kosmetiikkatuotteisiin.

En sekoita deodoranttia valmiiksi, vaan sotken pienen määrän aineksia kämmenellä sekaisin ja tuikkaan kainaloihin. Koska ainesosia on vain kaksi,  niin tämä tapa onnistuu hienosti. Se tuntuu myös hygieenisemmältä, kuin kaapia valmiiksi tehtyä voidedödöä purkista. Koska dödö on tehokasta, niin yleensä riittää, että aamulla tuikkaa ainetta kerran kainaloihin.

Itse tykkään tästä hurjasti!

<3 Riina

KAHDEN AINEEN DIY DÖDÖ 

- Hyppysellinen ruokasoodaa
- Pari tippaa manteliöljyä

Sekoita aineet kämmenellä sekaisin ja tuikkaa puhtaisiin kainaloihin.

Roihusten arjessa- Hauskaa tekemistä lapsen puheenkehityksen tukemiseen

Roihusten arjessa

lapsen kielellisen kehityksen tukemenin

Kaupallinen yhteistyö: Kipinäkeksus 

Lue paljon lapsellesi.
 Se on ollut oikeastaan ainut selkeä neuvo, jonka olen saanut neuvolasta mukaani lapsen puheenkehityksen ja kommunikoinnin tukemiseksi. Puhe on kuitenkin vain pieni osa kommunikointia ja puheen tukena voi käyttää niin paljon muitakin keinoja!

"Lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan, sekä tulla ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on" (Suomen varhaiskasvatus suunnitelma) 

Opettelin joitain vuosia sitten muutamia tukiviittomia ja tajusin, kuinka vauvaikäinenkin voi kommunikoida jo tukiviittomien avulla.  Oli hulvatonta huomata, kuinka alle 1-vuotiaana kuopus viittoi sujuvasti "pastilli" halutessaan ruuan jälkeen hammaspastillin, vaikka ensimmäistä puhuttua sanaa sai vielä odottaa hetken.

Puheen vahvistaminen tukiviittomilla, tai kuvakommunikointikorteilla on selkeästi vähentäneet yleistä sekoilua esimerkiksi ulos lähtö hetkellä, tai iltarutiinien aikaan. Suuressa perheessä arki helpottuu kummasti, kuin pienimmätkin perheenjäsenet tietävät, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Usein vahvistamme puhuttua lennosta tukiviittomilla, kuten "älä", "hiljaa", mennään "pissalle", puetaan "vaatteet", tai "tule". Kuvakommunikointikortteja tulee enemmän käytettyä silloin, kun tilanteet on ennakoitavissa, tai pitää tehdä monta asiaa peräkkäin. Pienimmät lapsemme käyttävät itse niin kuvakommunikointikortteja, kuin tukiviittomiakin puheen rinnalla.

Tukiviittomien,  tai kuvakommunikointikorttien käyttö ei viivästytä puheen kehitystä, vaan nimenomaan tukee sitä!





puheen kehityksen tukeminen

kielenkehityksen tukeminen



Sain Kipinäkeskukselta testattavaksi Roihusten arjessa- paketin. Oli mahtavaa nähdä, kuinka hauskaa puheenkehityksen tukemisesta voi tehdä mielenkiintoisten kuvien ja leikin keinoin! Oli myös yllättävää tajuta, kuinka monipuolisesti kuvakommunikointikortteja voi ylipäätään käyttää puheen rinnalla.

Lapset oppii uusia asioita pelien ja leikkien avulla ihan huomaamatta.Meillä isommat lapsetkin ovat oppineet pelaten ja leikkien helposti niin englantia, kuin aakkosetkin. Pääasia, että tekeminen on hauskaa!

Roihusten perheen arjessa materiaali on pakattu kätevään salkkuun. Sisältö on ihanan värikästä ja innostavaa! Salkusta löytyy mm. ihania arkikuvia, kuvakommunikointikortteja, erilaisia pelivälineitä, onki, kärpäslätkä, sekä toimintatauluja.

Ihan uutta mulle Roihusten arjessa materiaalissa oli, että kuvakommunikointikortteja voi käyttää halutessaan myös lausetasoisesti. Paketissa tulee seitsemän toimintataulua, joita on helppo käyttää lausetasoisessa kuvakommunikoinnissa materiaalin kanssa touhuillessa ja miksei muutenkin.

puheenkehityksen tukeminen, roihusten arjessa

Kielenkehitys harjoituksia
puheen kehityksen tukeminen

Oli myös hauska huomata, kuinka helposti kuopuksenkin suusta pääsi ihan uusia sanoja, tutustuessa materiaaleihin ihan ensimmäistä kertaa. Arkikuvat on saaneet kyllä tosiaan kertomisen halun syttymään ja tuntuu, että joka kerta löytyy jotain ihan uutta.

Ensimmäisten testiviikkojen suosikeiksi osottautui ACC-korttien onginta magneettiongella, sekä sanojen syöttäminen mummolle, koiralle ja pesukoneeseen. Värikkäät arkikuvat saa lapset keskittymään pitkäksi aikaa!

Paketissa on valtava määrä tekemistä, mutta palaan niihin paremmin kevättalvella, kunhan ollaan lasten kanssa niitä vielä tarkemmin testailtu.

<3 Riina

Harmautta pakoon museoon- Työväenmuseo Werstas

työväenmuseo werstas

Lumettomien ja harmaiden joulukuun päivien pelastus on ehdottomasti Tampereen museot! Meidän villi tuulispää perheemme nauttii museovisiiteistä, jossa ei tarvitse liiemmin harmitella, jos käynti jääkin lyhyeksi. Ilmasten museoiden kuluttamisen lisäksi olen harkinnut kyllä vakavasti myös museokorttien hankkimista. Ne antaisi pelivaraa käydä vaikka samassa näyttelyssä ihan rauhassa useemman kerran. 

Yleensä kävelemme Kalevasta kaupungin läpi keskustaan. Ihmettelemme matkalla kotikaupunkimme sykettä ja kuuntelemme, kuinka kehomme solutkin tykkää kiireettömästä lompsimisesta. Välillä haaveilen, että jaksaisimme oikeesti tehdä tätä vaikka keskellä viikkoakin, mutta liian usein se jää vain viikonloppuihin ja loma ajoille. 

Tampere museo lapsille

Työväenmuseo Werstas on tehty perhevierailijat huomioiden. Museossa on esineitä, joihin saa surutta koskea ja ihmetellä. Werstaan seinien sisälle kätkeytyy Meirän kaupunki-näyttely, höyrykonemuseo ja vapauden museo, sekä vaihtuvia näyttelyitä, kuten lastentarhanopettajien tarina.

Museo on kaiken kaikkiaan ihan älyttömän hieno kokemus!

Finlayson työväenmuseo werstas

Museo on myös jaettu fiksusti osiin. Kun yksi lapsistamme ilmoitti Vapauden museon kynnyksellä, että kuvat on hieman liian jänniä, niin oli helppo kääntyä ovella museon muihin osiin.

Vaikka työväenmuseo Werstaaseen onkin vapaapääsy, niin sitä ihan mielellään tyhjentää taskut kolikoista tukilippaan luona. Toivon, että tämä kokemus säilyy kaikkien ulottuvilla jatkossakin.


<3  Riina