#Lempivaatteeni- Vaate on ennen kaikkea suoja

Lempi vaatteeni-kamppanja
Juuri nyt on menossa Eetin Lempivaatteeni-kampanja, jonka tarkoitus on tehdä kestämättömästä pikamuodista historiaa ja kannustaa käyttämään vaatteitaan pidempään. 

En oikeastaan pidä vaatteiden ostamisesta. Pukukopissa tulee paineita. Ei siksi, ettei vaatteet näyttäisi hyvältä päälläni, mutta haluaisin onnistua aina löytämään sen täydellisen lempivaatteen. Sen, jota käyttäisin vuosikausia.

Musta on suojavärini. Vaikka tummien silmänalusien kanssa näytänkin ehkä kuolemansairaalta zombilta, niin mustassa on helppo olla. Se on turvallinen ja luotettava. Siinä ei näy ihan kaikki tahrat. Oikea kotiäidin luottoväri... 

Muistan erään opettajani, joka pukeutui lähes joka päivä samaan tekstiilitaiteilija Kaisa Mäkelän suunnittelemaan mustaan jakkuun. Se oli musta äärimmäisen mahtavaa! Vaate oli varmasti maksanut melko paljon enemmän, kuin ketjuliikkeiden rytkyt, mutta siitä tuli, kuin opettajan univormu. Muistan ajatelleeni, että haluan itsekin tavoitella vaatekaappini suhteen jotain samaa. 

Vaatteet on ennekaikkea suoja

Koska koen vaatteiden ostamisen melko vaikeaksi, niin ostan niitä mahdollisimman harvoin. Olen tänä vuonna ostanut yhdet lenkkarit ja sitä ennen viime vuoden marraskuussa Puuvillatehtaan merinovilla mekon. Mekkoa olen käyttänyt todella paljon, kuten tietenkin kaikkia vaatteitani. 

Myönnän silti, etten kohtele vaatteitani tarpeeksi hellästi. Pesen villavaatteitakin surutta pesukoneessa miltein joka käytön jälkeen. Huokaisen silti helpotuksesta, että valitsemani vaatteet on kestäneet hullusta pesurytmistä huolimatta. 


minimalismi, pikamuodin aika on ohi

 Haluaisin sanoa, että vaatekaappini on muoviton. Se olisi kuitenkin vale!

 Mieheni osti mulle yli 8 vuotta sitten Varustelekasta polyesteristä valmistettuja pikkareita ja välihousuja. Ne on kestäneet tänne asti päivittäistä käyttöä. Myönnän, että mulla on pieni viharakkaus suhde niitä kohtaan... Onneksi ne ei kuitenkaan ole kuitusekoitetta, sillä nyt ne olisi helpompaa käyttää uusiomateriaaliksi.

Käytän mustia välihousuja myös leggareina. Itse asiassa ne on tällä hetkellä mun ainoita housuja. Pidän kyllä hulluna tregginsseistä, mutta totuus on, ettei ne oikein kestä...

Osa vaatteistani on löytynyt kirpparilta, mutta en ole voinut vuosiin ostaa kirpparivaatteita huolettomasti. Olen hieman herkistynyt tuoksuille ja edellisten käyttäjien pyykinpesuaine jäämät on tunkeutuneet usein niin syvälle vaatekuituihin, ettei ne poistu useammassakaan pesussa. Joitain vaatteita olen löytänyt kirpparilta käyttämättömänä, kuten Mellin sinisen ja Nanson mustan mekon.

Myönnän, että kalliiden vaatteiden ostaminen itselle hieman kirpaisee, vaikka tiedän, että 100€, tai enemmänkin vaatteesta on oikeasti käypä hinta tuotantokustannuksineen, palkkoineen ja markkinointi- sekä jälleenmyyntikuluineen. Lapsille vaatteita tuntuu jotenkin helpommalta ostaa. Olenkin omalla kohdallani ratkaissut usein asian niin, että kierrätän juhlavaatteet arkikäyttöön. Puuvillatehtaan neulemekon ostin alun perin äitini talvisiin 70 vuotis juhliin.

Vaatteet on mulle ennen kaikkea suoja. Niiden pitää olla mukavia ja ajaa asiansa villissä lapsiperhearjessa. Koska kaikki vaatteeni mahtuu vain yhteen keittiön vetolaatikkoon, niin kaikkien niistä pitää olla lempivaatteitani!

<3 Riina

2 kommenttia:

  1. Kiinnostavia ajatuksia!

    Minäkään en tykkää vaatteiden ostamisesta, mutta lähinnä siksi, että mikään ei oikein tunnu tai näytä kivalta (ikuinen ulkonäkökriisi). Vaatteiden sovittaminen on inhottavaa puuhaa! Harvoin sitten ostankin, ja toisaalta jos löydän jonkun hyvänmallisen, saatan hankkia useamman saman tien. Mulla on esim. yhtä tietynmallista paitaa 4 x pitkähihainen ja 2 x lyhythihainen, eri väreissä vaan. Periaatteessa pitäisin kyllä mieluiten ihan vaan mustaa paitaa, mutta nuo on kaikki värikkäitä ja raidallisia. No, se kiva ja armelias malli ratkaisi, vaikka värikkyys vähän ärsyttää. Olen kyllä miettinyt, että teettäisin ompelijalla jostain ekologisesta kankaasta (onko sellaisia?) tuosta mallista pari paitaa, nuo raitapaidat kun on selvästi jo nyppääntyneet (ja ovat kuitenkin Novitaa, eivät edes mitään ns. pikamuotia!).

    Halvasta pikamuodista voin sanoa, että mun parhaat ja kestävimmät leggarit on monta vuotta sitten H&M:stä ostetut. Pidän tosi paljon ja aina vaan kestää ehjänä ja hyvänä. Samoin mulla on monta vuotta sitten ostetut kengät tuolta, ne on joka vuosi syksystä kevääseen koko ajan käytössä ja ihan parhaat! Mulla onkin hiukan ristiriita tässä asiassa: periaatteessa en haluaisi ostaa tuolta, toisaalta noi on olleet aivan loistavia, mieluisia ja tosi kestäviä lemppareitani jo vuosien ajan.

    Parasta olis, kun löytäisi itselle sopivan kokoisia ja mallisia ekologisia vaatteita. Niiden etsiminen on vaan niin hankalaa hommaa, kun lähtökohtaisesti se vaatteiden ostelu ei ole kivaa. Kirppareista en tykkää, en jaksa sitä etsimistä ja penkaamista sieltä miljoonien rättien seasta. Käytettyjä vaatteita en sinänsä kuitenkaan karsasta, mulla on itse asiassa aika paljonkin muilta saatuja vaatteita, parhaillaankin päällä on leggarit, jotka sain tyttäreltä (joka oli saanut ne kaverilta) ja käytetty neule, jonka nappasin vuosi sitten tavaranvaihtotorilta ilmaiseksi. Myös lempitakkini on peräisin tuolta torilta, käytin sen vain ompelijalla, joka lyhensi sen mulle sopivaksi ja vaihtoi uuden vetskarin rikkinäisen tilalle. Se takki oli oikea onnenpotku, kun sattui sieltä eteeni. Olin nimittäin juuri sellaista ajatellut, että olisi kiva. Sillä on varmasti käyttöä vuosikausiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva, että olet kumminkin löytänyt vaatteita, joiden mallista pidät. Sinänsä Vihreät vaatteet- blogia kirjoittava Anniina Nurmi sanoi hyvin, että kaiken lähtökohta vaatteiden ekologisuutta ajatellen on ostaa vain vaatteita, joita oikeasti käyttää.

      Luomulaatuiset kuidut on tietenkin aina hyvä valinta, mutta kiinnostavia on myös uudet vaatekuidut, kuten ioncel tai tencel. Tosin kierrätyskuidut on kanssa tietty tosi hyviä, mutta esim puuvillaan pitää sekoittaa jonkinverran jotain muuta kuitua, kuten polyesteriä, jotta ne kestää uudelleen käyttöä.

      Ymmärrän hyvin ristiriitaisen tunteen H&M:ää kohtaan. Itsekin ostin esikoista odottaessani H&M:stä imetystoppeja ja ne oli malliltaan tosi mukavia, eikä mistään tuntunut löytyvän vastaavia. H&M ei kuitenkaan juuri loistanut vastuullisuuden suhteen ja viherpesu uutiset ärsytti sen verran, että halusin etsiä vaatteita jostain muualta.

      Pienet vaateliikeet on siitä ihania, et niissä saa yleensä ihan loistavaa palvelua. Mun on vaikea hyödyntää kauppojen myyjien ammattitaitoa, mutta se saattaa silti helpottaa tuskailua. Esimerkiksi Tampereella ekologisia/vastuullisia vaatteita myyvästä Seelestä saa loistavaa palvelua.

      Käytetyt vaatteet on kieltämättä kyllä siitä hyviä, et joku on ajanut ne jo sisään ja testannut kestävyyttä ja pessyt ehkä sen verran monta kertaa, että kankaan laatu on nähtävissä.

      Tosi mahtavaa, et oot käyttäny ompeliaa vaatteiden muokkaamiseen! Itse käytän korjaus ja tuunaus ammattilaisia ihan liian harvoin. Pitääkin hiukan petrata. Ihanaa, että muistutit ja mahtavaa, että kommentoit <3

      Poista