Unohda islantilaisneuleet ja ota haltuun suomalaiset perinneneuleet!

 

Luin jokin aika sitten, että ihmiset ovat taas ihan hulluina islantilaisneuleisiin. Islantilaisia lankoja kuulemma jonotetaan ja kun ne vihdoin saapuvat lankakauppojen hyllyihin, niin kaikki menee salamana. 

 Neulominen on aina hyvä juttu, mutta toivoisin samaa buumia tietenkin myös Suomenlampaan - ja ahvenanmaanlampaan villalangoille. Myös meillä on tietenkin perinneneuleita. 

Sulhaspaita Kuva: Kansallisarkisto: Suomalais-ukrilaiset kokoelmat

Jussipaita on ehkä se loppuun kulutetuin. Itseasiassa jussipaidan synty on hieman hämärän peitossa, mutta se saattoi syntyä alunperin erästä näytelmää varten kansallisteatteriin 1914. Tosin on arveltu, että jussipaita saatettiin luoda pesäpallojoukkueen paidaksikin, tai sitten se syntyi vasta pohjalaiselokuvaa varten 1925. No miten se asia olikin, niin ainakin paikkansa se on ottanut suomalaisten verkkokalvoilla. 

Myös lumikukkat, hiutaleet ja revontulineuleet on ottanut paikkansa Suomalaisessa perinnekäsitöissä. Äiti muisti lapsuudestaan myös pilkkuneuleet. 

Oma mummuni teki kuulemma upean lumikukkaneuleen Suosikin päätoimittaja Jyrki Hämäläiselle. Hän tosin ei ihan siihenaikaan ollut vielä Suosikissa töissä, mutta kiva tarina silti. 



Tikkuröijy, hailuotolainen kalastajaneule, Kuva: Kansallismuro, kansantieteelliset kokoelmat, Tekijä: Sofia Björnholm.
    

Yksi ehdoton lemppari on Tikkuröijy, eli Hailuotolainen kalastajaneule. Luotolainen neule syntyi pienellä Hailuodon saarella lähellä Oulua. Alunperin saarella lampaat laidunsi vapaasti, eikä ollut väljä omistiko omaa maata. Se oli kuin saaren omaa porotaloutta. Syksyllä lampaat eroteltiin markkinoiden kynnyksellä. 

Villapaita neulotaan perinteisesti pesemättömästä villalangasta, sillä villan oma villarasva lanoliini hylkii vettä ja likaa. Tikkuri oli etenkin kalastajien työvaate. Vaikka usein se neulottiin mihelle, niin Tikkuröijyä on käyttänyt myös naiset.  Löyisin kyseisen kuvan Kansallismuseon kokoelmasta ja on mahdollista, että juuri Sofia Björnholm teki ihan ensimmäisen Hailuotolaisen tikkuröijyn. Kuvan paitaan on ajan saatossa tehty uusi kaulus. 

Usein Tikkuröijyyn lisätään olalle napitus ja etumukseen neulotaan neliön muotoinen alue, jota kutsutaan usein västäräkiksi. Olkasaumat, kauluksen - ja hihansuun reunat virkataan. 

Myös muualla maailmalla on hullaannuttu tikkuröijystä. 

Jokaisella kylällä oli hieman omanlaisensa kalastajaneule. Jos merellä joku hukkui, hänet voitiin tunnistaa villapaidasta. 

Olisi hurjan kiinnostavaa löytää muitakin kalastajaneulemalleja. Isän sukua asui Merikarvialla ja kalastus oli verissä. Isä muistaa harmaat yksinkertaiset neuleet, muttei sen tarkemmin, oliko niissä mitään yksityiskohtia. 


Kuva: Kansallismuseo, Kansantieteelliset kokoelmat 

Vyörinpaita tehtiin alkujaan villasta, mutta myöhemmin sitä alettiin tekemään useimmiten puuvillasta, koska sitä pidettiin hienompana. Neulomiseen käytettiin ohutta lankaa. Useimmiten paitaa tehtiin pojille ja miehille. 

Myös Pirttikylästä (Pörtöm) löytyy oma perinnepaitansa. Löysin siitä kuvan Pinterestistä. 


Kuva: Kansallismuseo, Kansantieteelliset kokoelmat
Kuva: Kansallismuseo, kansantieteelliset kokoelmat

Kornäsinpaita on valmistettu Pohjanmaalla Kornäsissä. neuloen ja virkaten. 1800-luvulla värikästä paitaa käytettiin miesten juhlapaitana. Myöhemmin alettiin valmistaa naisille saman tyylisiä villatakkeja. Valkopohjaiset osat neulottiin ja muut kirjovirkattiin. 

Nähtävästi onkin niin, jos vertaa Kornäisin ja Vyörin ja Pirttikylän paitoja, niin neuloen tehdyt pilkkut on aika Suomalainen juttu. Myös kuvioinnin sijottelu tuntuu olevan melko yhdenmukaista. 

Kansallismuseo, kansallistieteellinen kokoelma, Siina Savijoki

Kuva: Kansallismuseo, Kansantieteelliset kokoelmat

Neuletaiteilijoita meillä on tietenkin ollut kautta aikojen. Mommalan Siina, eli Siina Savijoki oli Huittisissa toimiva kuuluisa Kankuri. Ehkä kuuluisin Siinan tekemä luomus on Kansallismuseon kokoelmaan kulkeutunut alusmekko, johon Siina oli virkannut omia hiuksiaan. 

On kuitenkin pakko mainita myös Sirkka Könösen valtavan upeat kirjoneuleet! Hänen suunnittelemansa villapaitamallit vie sellaiseen luonnon taikamaailmaan, ettei tosikaan! Värikkäät paidat vilisee kasvi ja eläinaiheita. Sirkka Könösen kettu aiheinen villapaita annettiin valtionvierailulla lahjaksi Prinssi Charlesille. Paidan mukaan Könönen oli sujauttanut oheisviestin, jossa hän pyysi lopettamaan ketunmetsästyksen. Tämä sydämmet pakahtava anarkistitaiteilija valitettavasti menehtyi v. 2018. Sirkan taideneuleet täyttää kuitenkin melko vahvasti kansallisneuleen kriteerit! Valitettavasti en löytänyt julkaisuvapaata kuvaa, mutta taisin itse hurahtaa!

Tiedätkö sinä jotain perinneneuleita? Olisi jännittävää kuulla löydöistäsi<3 Luodaan tänne islantilaispaitojen lisäksi myös hurahdus Suomalaisiin perinneneuleisiin, eks je! 

- Riina 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti