Suurperhe minikodista minikotiin: Haaveilen muutosta




 Olemme asuneet nykyisessä vuokrakodissamme (56m2 3h+k)  jo 9 vuotta. Lasten kasvaessa tarpeet kuitenkin hieman muuttuu, joten olen vilkuillut sivusilmällä hiukan vuokra-asunto tarjontaa. Vielä tarpeitamme vastaavaa kotia ei ole tullut kohdalle, mutta onneksi meillä ei ole mikään hengenhätä.

Odotellessa olen käynyt taas läpi tavaroitamme. Kunkin tavaran kohdalla olen miettinyt, tarvitsenko sitä ihan oikeasti? Onko se sellainen, jonka haluaisin kantaa myös uuteen kotiin? 

Vaikka toisaalta haluaisin olla ihminen, joka ostaa tavaran kerran ja pitää sen ikuisesti, niin se tuntuu vielä hieman kaukaiselta utopialta. Lapsiperheessä  tavaran kierto on joka tapauksessa vääjäämätöntä. Joka kuukausi jollekin lapsista pitää taas hankkia jotain vaatetta, kenkää, tai tarviketta. Pieni kotimme olisi ääriään myöten täynnä, jos tavara ei kiertäisi myös kynnyksen yli toiseen suuntaan riittävän tehokkasti. 

Joskus tavarat myös kuluu, menee rikki, tai hukkuu. Jokin aika sitten, kun pesukone alkoi vuotaa ja takuu oli jo ummessa, ostin surutta uuden. Sen kohdalla en edes noudattanut periaatettani, jonka mukaan mietin jokaista ostostani vähintään 30 päivää, ennen sen hankkimista. Pesukone on kuitenkin lapsiperheen arjen sujuvuuden kannalta melko merkittävä kapistus. Voi tietenkin olla, että vanhan pesukoneen olisi vielä saanut jotenkin korjattua, mutta tilasin kuitenkin sille kierrätyskyydin ja heilutin helpottuneena ovelta. Se kai räjäytetään osiksi ja käytetään taas johon uuteen vempaimeen. Niin ainakin toivon. 

Olen siis ekoilussa näin ollen äärimmäisen laiskaa tyyppiä. Joskus se on hyväkin asia. Laiskana mulla on pieni koti, jonka siivoamiseen menee vähemmän aikaa ja ostan tavaroita vain harvoin, koska en jaksa niitä puunata, pinota ja pölyttää jatkuvasti. Ne valinnat sinänsä on ihan ekologisia. 

Emme etsi nytkään sen suurempaa kotia, mutta hieman erilaista huonejakoa. Jännä nähdä kohtaako tarjonta tarpeemme. 

<3 Riina 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti