perjantai 23. helmikuuta 2018

Yliherkkä tiskiharjalle?!

Puinen tiskiharja


On kamalaa, että välillä ihan tavalliset kodin tuotteet aiheuttavat pahoinvointia, ihon kutinaa, punoitusta, tai ihottumaa. Alan toisinaan epäillä myös omia reaktioitani. Voiko oikeasti esimerkiksi tiskiharja haista niin  voimakkaille kemikaaleille, etten voi olla sen lähelläkään?! Kuvittelenko ihonkutinan ja pahoinvoinnit, vai onko ne oikeasti todellisia... ?

Mulle kävi nimittäin näin eilen. Mies osti Clas Ohlosonilta ihanat luonnonkuituiset pullloharjat & tiskiharjan. Ne on ihan super kauniit! Innoissani kastelin ne, huuhtaisin nopeasti tiskiaineella, mutta sitten jähmetyin! Ne haisi ihan jäätävästi joltain kamalalta kemikaalilta!

Pyysin hiukan apuja Facebookin Ekokoti & ekopesuaineet-ryhmästä ja he kehottivat kokeilemaan etikkaa ja soodaa. Iskin harjat ensin etikkaveteen, ja harjojen kuivuttua tein niille myös sooda käsittelyt. NE HAISI SILTI!

Kysyin harjojen hajusta suoraan Clas ohlsonilta ja kappas, hajulle ja pahoinvoinnille löytyikin syy: Harjat käsitellään kemikaalilla, jotta ne kestäisivät käytössä pidempään!

Ei kuulosta kovin ekologiselta! Harjat lensi taas kodistamme, kuin leppäkeihäs... Tuntuu joskus toivottomalta, kun saan allergiaa, tai pahoinvointia milloin mistäkin....

Onneksi Jomyn puisia tiskiharjoja* uskallan suositella. Ainakaan vaaleapäinen harjas ei haise ainakaan minun nenääni miltään ja he tuskin kyllästävät harjojaan millään kemikaaleilla!

<3 Riina

Ps. Mahassa kasvava vauva on nyt täysiaikainen! <3 En olisi ikinä uskonut pääseväni tänne asti! Juhlintaa hiukan varjostaa kuitenkin eräs pieni huolen murunen, mutta siitä lisää hieman myöhemmin....

* postaus sisältää affiliatelinkin.

tiistai 20. helmikuuta 2018

RV 36 & limatulppa


rv 36+0-36+6Huomenna olisi saavutettu jo keskimmäisen ja kuopuksen syntymäviikot, eli rv 36+5. Perjantaina vauva olisi jo täysiaikainen!

Olen synnyttänyt kaksi lasta rv 36+5. Molemmat pienet olen saanut heti vierelle. Imetyskin on onnistunut, mutta salissa on annettu  kuitenkin lisämaitoa varmuuden vuoksi. Vauvojen kellastuminen on kuitenkin näilläkin viikoilla melko yleistä.

Kuopus ei tarvinnut valohoitoa, koska bilirubiiniarvot pysyivät valohoitorajojen sisällä, mutta poikanen saikin valohoitoa sitten senkin edestä. Kotiuduimmekin valopöydän kanssa, mutta onneksi keltaisuus kodin leppoisassa ilmapiirissä laski nopeasti.

Kummatkin näillä viikoilla syntyneet lapseni oli melko tyytyväisiä vauvoja. Uskonkin, että suolisto on jo 36 viikkoisella melko kypsynyt. Yöt ei menneetkään vauvaa keinutellessa, kuten esikoisen kohdalla. Silloin tosin parikymppisenä jaksoi kummasti vauvan kanssa valvoakin... 36 viikolla syntyneet  lapseni ei itkeskelleet öisin mahaansa ja nukkuivat hyviä pätkiä, jotta sain itsekin levättyä. Se tuntui niin hassulta ja erilaiselta. Mietin, että voiko oikeasti vauvan kanssa olla näin helppoa....

Silti se täysiaikaisuuden raja on niin lähellä, että toivo pääseväni sinne asti! Se on etappi, jota varmasti juhlistan jotenkin. Se olisi ensimmäinen täysiaikainen raskauteni...

Limatulppa irtosi jo! 


Sunnuntaina huomasin kuitenkin vessareissulla, että limatulppa irtosi. Olin siitä kyllä tosi pettynyt! Vaikka siis periaatteessa limatulpan irtoaminen ei kerrokkaan tarkkasti synnytyksen alkamis aikaa, niin silti usein vauvat tuppaavat syntymään viikon sisällä limatulpan bongaamisesta.  Jollain onnekkailla menee tosin pidempäänkin.... Toivon todella, että olisin se onnekas!


Ollaan täällä aika jännän äärellä!

<3 Riina


Vauvan paino alkaa lähestymään kolmea kiloa. Pienen ruuansulatusjärjestelmä ja keuhkot alkavat olla valmiit. 
https://www.vauva.fi/artikkeli/raskaus/raskausviikot/37_raskausviikko

Edelliset raskausviikko postaukset:  



perjantai 16. helmikuuta 2018

Oikeasti hellä shamppoo atoopikolle

Atoopikolle sopiva shampoo

Usean kuukauden testauksen jälkeen voin oikeasti vihdoin sanoa, että olen löytänyt oikeasti toimivan shamppooon* atooppiselle iholleni!

Olen ollut pienestä asti atooppiseen ihottumaan taipuvainen. Päänahka kuivui ja kutisi,  taipeet oli aina rikki ja silmien ympärystö saattoi kuivua hurjasti. Vanhemmiten tuli mukaan myös oikeasti selkeät herkyysoireet tietyille pesuaineille. Shamppoo saattoi polttaa päänahkaa, tai iho saattoi kutista ja punoittaa. Esimerkiksi joistain käsitiskiaineista kädet rikkui, ja niihin ilmestyi haavoja. En halunnut vain lääkitä oireita, joten oli pakko vaan etsiä oikeasti helliä tuotteita!

Vaikka pyrin valitsemaan aijemminkin vain pesuaineita, joiden luvattiin olevan helliä herkälle iholle, tai että tuote olisi allergialiiton suosittelema, niin se ei siltikään sopinut välttämättä minulle.

Siirryin ensin marketti luonnonkosmetiikkaan. Urtekramin shampoot helpotti hieman oireita, mutteivat vieneet niitä kokonaan pois. Sen jälkeen kokeilin Flow kosmetiikan hamppu-turve shampoopalaa, joka vei oireita pois entisestään, muttei kokonaan ratkaissut päänahkan kuivutta. Mies tosin taisi tykätä hamppu-turve shampoopalasta kuitenkin...


Mikä shampoo sopii atoopikolle?


Mikä shampoo sopii atoopikolle?


Lopulta löysin Flow kosmetiikan valikoimasta ihanan, hellän ja päästä varpaisiin sopivan Rasulsavi-suola saippuan*. Päänahan kuivuus ja kutina loppui. Suihkun jälkeen iho ei tuntunut kuivalta ja taiveihottumakin tuntui parantuvan! Myös pitkään vaivannut ihottuma kohta kaulalla hävisi kokonaan.

En ole oikein koskaan jaksanut käyttää hoitoainetta hiuksissani, mutta shampoopalan kannssa varsinkin tuntuu siltä, ettei hiukset hoitoainetta edes kaipaa!

Rakastan myös sitä, että yksi tuote riittää suihkussa kaikkeen! Vähemmän on atoopikollekin enemmän! ;)

- Riina

Ps. Vauva ei ole vielä onneksi syntynyt! Viikko vielä, niin täysiaikaisuus olisi saavutettu! Nyt on rv 36+0. <3

* Postaus sisältää affiliatelinkkejä

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Synnytystoivelista

Synnytystoivelista

Synnytystoivelistaani vaikuttaa tietenkin edelliset synnytykset. Hyvä synnytyskokemus on mulla aika pienistä asioista kiinni. Etenkin siitä, että tunnen tulleeni kuulluksi, koen oloni turvalliseksi ja tunnen, että voin vaikuttaa ja päättää omasta kehostani

Tässä mun Ipanaan kirjoittamani synnytystoivelista. Se on ehkä toisten mielestä todella pitkä, mutta pitää kuitenkin sisällään itselleni kokemuksen kautta tärkeiksi muotoutuneita asioita .


Synnytyksen alkaminen: 


Kaikki synnytykseni ovat alkaneet tähän asti sponttaanilla lapsiveden menolla. Supistukset ovat sen jälkeen hiipineet hiljalleen. Ne eivät ole olleet minulla kovinkaan kivuliaita (paitsi juuri ennen ponnistusvaihetta) ja vaikka niitä tulee, niin supistusantura ei aina piirrä niitä lainkaan.

Toivon, että pääsisin ajoissa saliin. Viimeksi pyyntöjäni ei otettu todesta, eikä tilanteen etenemistäkään tarkistettu pyynnöistä huolimatta. Juuri ennen ponnistusvaihetta kivut yltyivät ja silloin tulikin jo kiire...                             
                                                                                              

Kivunlievitys: 


 En ole edellisissä synnytyksissä tarvinnut lääkkeellistä kivunlievitystä ja pyydän sitä itse, jos koen tarvitsevani. Supistukset ovat ensin olleet aika lempeitä, mutta huomaan kyllä, kun synnytys alkaa edetä.     
  
1.  Toivon pääseväni suihkuun                                                          
2. Haluaisin kokeilla ammetta
3. En välttämättä kestä koskemista                                     

Hetken ennen ponnistusvaihetta kivut yltyvät... Saatan hätäillä, panikoida ja tuntea jonkinlaista pelkoa. Silloin olisin varmasti valmis ottamaan kaikki kivunlievitykset, mutta tiedän, että se on myöhäistä. Toivon varsinkin tässä vaiheessa saavani rohkaisun sanoja ja olla suihkussa, tai ammeessa, sillä silloin tämä vaihe on helpompi ottaa vastaan.                                                                                                                          

Ponnistusvaihe: 


Ponnistaminen ei ole ollut minulla yleensä kovinkaan kivuliasta. Ilmeisesti jotkin hormoonit ovat vieneet yleensä kivut miltein kokonaan. Saatan tarvita kuitenkin ohjausta, jotta uskallan ponnistaa kunnolla ja oikeilla "lihaksilla". Yleensä kommentti " ponnista, niin kuin kakkaisit" on auttanut mua löytämään oikean ponnistustavan.  Edellisessä synnytyksessä polviseisonta sängyllä, pitäen sängyn päädystä kiinni, tuntui parhaalta kiireessä luontaisesti valitulla ponnistusasennolta.                                                                                                                                                                             

Jälkeisvaihe: 


Jos mahdollista, niin en halua oksitosiinia, sillä se tekee mut todella huonovointiseksi. Jälkeiset ovat lähteneet edellisissä synnytyksissä painamalla, mutta toivon, että tällä kertaa voitaisiin kokeilla myös, josko imetys pistäisi vauhtia jälkeisien tulemiselle.             
                                                                                 

Vauvan synnyttyä: 


Vauvan synnyttyä kehoni alkaa usein hieman täristä ja toivonkin, että joku pitelee  aluksi kanssani vauvaa, jollon oloni olisi luottavaisempi. Jos mahdollista, niin toivon, ettei pukemisen ja mittaamisien kanssa synnytyksen jälkeen kiirehditä.                                         

Synnytykset ovat kestäneet mulla yleensä vesien menosta n. 4-5 tuntia.                                                                                                                                                                          

Jos vauva joudutaan viemään vastasyntyneiden osastolle: 


Jos vauva joudutaan viemään osastolle syntymän jälkeen, niin toivon, etten joutuisi jäämään heti yksin saliin. Esikoisen syntymässä näin kävi ja koin sen hyvin ahdistavaksi. 

Haluan saada vauvan kenguruhoitoon heti, kun vointi sen vain sallii. 

Synnytystoivelistani on vain joukko toiveita, joista täytyy poiketa aina, kun se on vauvan kannalta tarpeellista!

Jos vauva syntyy täysiaikaisena ja se vaan on mahdollista, niin haluaisimme päästä Perheonni- yksikköön. Synnytyksessä&sairaalassaoloaikana minulla ei ole kuitenkaan luultavasti mukana tukihenkillöä ainakaan öisin.

<3 Riina 

maanantai 12. helmikuuta 2018

Rv 35+3. Kääk, vauva voi syntyä vaikka tänään!

RV35 ennenaikaisuuden riski, vauva voi syntyä tänään


Terveisiä ultrasta! Vauva raivotarjonnassa aika alhaalla. Kohdunsuu 1,5cm auki, paikat pehmeät ja  kanavaa vain 1-1,5cm jäljellä.

Ensimmäistä kertaa ultralääkäri sanoi, että vauva voi syntyä tänään. Kaksi viikkoa sitten sain vielä armonaikaa seuraavaan päivään....

Tämä ei tietenkään tarkoita mitään. Hyvällä säkällä kohdunsuun tilanne pysyy samana seuraavat kaksi viikkoa.

Raskausviikolla 35 syntynyt vauva saatetaan viedä keskolaan keräämään voimia.

 

Nyt synnytystä ei enää estellä.

Toivon kuitenkin, ettei vauva syntyisi ennen perjantaita... Raskausviikolla 35 on suurempi todennäköisyys, etten saa lasta vierelle, vaan vauva viettää ensi päivänsä keskolassa. Imetyksen onnistuminen on myös hieman vielä vaakalaudalla viikkojen takia.
.
Onneksi näillä viikoilla keuhkot on jo aika kypsyneet, eikä tällöin kortisonia välttämättä tarvita.  Verensokerit voi silti heitellä helposti, eikä vauva välttämättä jaksa syödä rinnasta.

Jos pääsisin lähelle täysiaikaisuutta, niin voitais mennä potilashotelliin! 


Jos pääsisin raskausviikolle 36 ja lähelle täysiaikaisuutta, niin saattaisin saada luvan majailla sairaalassaoloaikani potilashotellissa.

En edes oikeesti tiennyt, että sinne on mahdollisuus päästä yksin. Kuvittelin, että sinne on asiaa vain kumppanin, tai tukihenkilön kanssa. Mies kuitenkin on isompien lasten kanssa, kun itse olen vauvan kanssa sairaalassa, joten hän ei voi olla öitä luonani. Ultralääkäri kuitenkin vakuutteli, että potilashotelliin pääsee kyllä vauvan kanssa yksinkin, jos vauvan kunto ja viikot vaan sen sallivat.

Potilashotelli olisi kyllä niin ihana juttu isompien lasten takiakin. Saataisiin tutustua vauvaan ihan rauhassa, huppuluurussa!


Vauva on ottanut onneksi kasvupyrähdyksen ja painoarvio on nyt n. 2559g. Se on jo ihan ihmisen kokoinen otus.

Nyt on pakko tarkistaa, että mitä olen Ipanan synnytystoivelistaan kirjannut. Jännittää ja pelottaa! Muutama viikko lisää olisi ihana juttu....

<3 Riina


Raskausoireet rv 35+3

- Iltaisin supistelee
- Vauva tuntuu olevan tosi alhaalla
- Virsarakon ollessa täynnä supistelee herkemmin
- Välillä pelottaa nousta yöllä vessaan, jos lapsivedet meneekin noustessa
- Hieman paineen tunnetta

Napanuora on n. puoli metriä pitkä. Sikiö kääntyy yleensä pää alaspäin 36 raskausviikkoon mennessä. Vauvan kiinnittyminen pää alaspäin helpottaa yleensä äidin oloa. Jos sikiö on vielä perätilassa lääkäri voi koittaa kääntää vauvan painelemalla vatsaa. 
https://www.vauva.fi/artikkeli/raskaus/raskausviikot/36_raskausviikko

Edelliset raskausviikko postaukset:  


sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Ekologinen "toppahaalari" vastasyntyneelle

Vauvan ekologinen talvihaalari


Myönnän, että olen tuskaillut vauvan talvihaalarin kanssa. Pieni vastasyntynyt ei tarvitse kosteussuojattuja super teknisiä haalareita, joten tuntuisi hullulta ostaa joku polyester hirvitys. Pienen vauvan ulkohaalari tulee kuitenkin pitää hieman tuulta ja hylkiä muutaman pisaran vettä. Halusin materiaalien olevan mahdollisimman luonnonmukaisia, mutta tuntui kun kukaan ei myisi sellaista Suomessa lainkaan.

Vieri vieressä kaupassa on polyeser vanulla täytettyjä toppahaalareita. Pörröiset ensihaalaritkin oli valmistettu tekokuidusta. Haluanko oikeasti pukea vauvan ensihetkistä lähtien muoviin?

Viimeksi ostin kuopukselle kompromissina Polarn o pyretin toppahaalarin, mutta nyt päätin kokeilla jotain muuta!


vastasyntyneen ekologinen toppahaalari

Ekologinen talvihaalari vastasyntyneelle


Facebookin Eettiset, ekologiset ja vastuulliset lastenvaatteet- ryhmässä vinkatti Disanan huovutetusta villahaalarista. Tyypit puki Disanan haalarin alle lisää luonnonkuituja lämmikkeeksi, joten se riitti talvellakin. Se kuulosti hyvältä idealta, mutta toisaalta olin juuri ostanut Kurjen biodynaamisen tilan Suomenlampaiden villalankaa 400g. Siitä riittäisi hyvin jo villahaalariin vauvalle. . 

Myönnän, että nyt mentiin niin riskillä, että itseänikin hieman hirvitti.Oli hyvinkin mahdollista, että haalari tulisi pesukoneesta ulos postimerkin kokoisena. Lisäksi vaikka raskastan kasvivärjätä villalankoja, niin en ole (köhöm!) koskaan neulonut mitään sukkia suurempaa.

Talvihaalari vauvalle neuloen villasta 


Valitsin malliksi Drops design villahaalarin. Ohje oli tarpeeksi yksinkertainen ja tein ohjeeseen vain jotain pieniä muutoksia. Neuloin aika pienen koon,  mutta huovutuksenkin jälkeen haalari oli juuri sopiva vastasyntyneelle.

Haalarista tuli ihanan pehmeä. Villarasva tietenkin huovuttaessa huuhtoutui pois, mutta toisaalta toiset sanoo, et juuri rasva on se joka villapaidassa saattaa kutittaa. Pienelle vastasyntyneelle, en tietenkään halua pukea mitään ahdistavaa, tai kutittavaa. Halutessaan villan hyvää tekeviä rasvoja voi kuitenkin palauttaa vaatteeseen pesemällä sen vaikka Sonetin villanhoitoaineella, joka sisältää lanoliinia.

Lanka oli kolmisäikeistä, joten kevyemmän haalarin saisi neulottua ohuemmasta langasta. Sitten kun vauva syntyy selviää onko haalari turhan raskas, mutta tuskimpa vai. Ihanan lämmin ja pehmeä se ainakin on!

Alle saa tietenkin puettua luonnonkuituja sään mukaan sopivaksi. Hyvä puoli on se, että huovutettu haalari sopii hyvin kantoliinaillessakin. Toppahaalarissa olevaa vauvaa on sen sijaan turha tunkea liinaan... Asentoa olisi vaikea saada sopivaksi.

Nyt on siis kotiintulohaalarin ongelmakin ratkaistu! Vain muutamat sukat ja puuvillainen pipo puuttuu vaatteiden osalta.

<3 Riina

ps. Eilen kyllä oikeasti pelkäsin vauvan jo syntyvän, sillä niin hurjasti supisteli. Auringon noustessa olin kuitenkin hyvin onnellinen, että ollaan taas yksi päivä lähempänä täysiaikaisuutta. Täysiaikaisuuteen, eli 37+0 raskausviikkoihin olisi enää alle kaksi viikkoa!

Nämä postaukset saattavat kiinnostaa sinua myös: