torstai 18. tammikuuta 2018

Lapsiperheen tavaratulva 93/365

Hilla

Hilla clothing on ehdottamasti yksi lemppari merkeistäni! Ne on kohtuu hintaisia, eettisesti tuotettuja ja ekologisia. Hillaa on myös helposti saatavilla, sillä niitä myydään mm. Prismassa. Merkin vaatteet on varsin kestäviäkin. Nukkaa ei juurikaan synny ja collegehousujen polvet pysyy ehjänä.

Minimalistista ja ekologisuuteen pyrkivää sieluani hivelee, kun vaatteet pysyy oikeasti ehjänä meidän rymyävällä lapsilaumallakin. On hurjaa tuhlausta, ettei meillä kaikkien merkkkien vaatteet pysy paria kuukautta enempää reijättöminä! Tietenkin paikkailen niitä muutamia kertoja, mutta raja tulee siinäkin nopeasti vastaan. Kyse saattaa olla meillä vaatteiden määrästä, pesutahdista, sekä hieman lennokkaasta menosta. En siis väitä, että kaikissa perheissä perus puuvilla-elastaani trikoot hajoisivat hetkessä, mutta meillä hajoaa... On pakko etsiä vaatteita, jotka oikeasti kestää elämäntapaamme ja Hilla on yksi sellainen.

Hillan käyttämä luomupuuvilla kasvatetaan Kreikassa. Kankaat kudotaan, värjätään ja ommellaan vaatteiksi täällä Suomessa! Väriaineet on öko-tex100 standardoituja, joten ne on pienillekin lapsille turvallisia.

Rakastan myös tuota ihanaa puolukka kuosia! Hukutan varmaan meidän lapset lopulta marjojen sekaan. <3 Haaveissa on ainakin vauvalle vielä samaa kuosia oleva puuvillahaalari.

----

Näiden tavaratulva päivien aikana mies osti alesta myös sukset esikoiselle. Suksien ilmestyttyä eteiseemme en aluksi ollut kovin vakuuttunut niiden tarpeellisuudesta. Esikoisen vanhat sukset ovat kuitenkin pienet ja pari hiihtokertaa koulussa on menty lainasuksilla. Tyttö on kuitenkin varsin innokas hiihtämään, joten sinänsä ehkä ostos ei pitemmällä pohdinnalla ole ihan turha. Sukset kuitenkin tarvitsee vielä kaverikseen monot ja sauvat, jotta ne pääsee oikeasti käyttöön...

Pihamme mäki on niin jyrkkä, etten anna poikasen laskea siitä yksin pulkalla. Liukurin ja pyllymäen koen silti jotenkin turvallisemmaksi. Hankittiin siis yksi ihan tavallinen liukuri lisää. Mäenlasku vermeitä meillä siis on nyt rattikelkka, pulkka ja yksi liukuri. Pyöreän "ufo" liukurin laitoin kuitenkin aijemmin pois, sillä se oli hieman pelottava laskettava lasten mielestä.

Käymme paljon kirjastossa, mutta hankimme lastenkirjoja myös jonkin verran etenkin kirpparilta. Yritän kuitenkin laittaa aika ajoin myös niitä kirjoja takaisin kiertoon, jotka jää helpommin vain hyllylle nököttämään. Poikaen tykkää juuri nyt etenkin numerokirjoita, Tatusta ja Patusta, sekä Mauri Kunnaksen lastenkirjoista. Kuopus rakastaa luukkukirjoja ja esikoinen on viime aikoina kahlannut kirjaston Soturi kissa- sarjaa läpi.

Sata tavaratulvapäivää on kohta takana ja luulen, että silloin viimeistään on hyvä tehdä jo pieniä muutoksia kulutukseemme. Haluan viedä tavaratulvaamme kohtuullisempaan ja ekologisempaan suuntaan, joten saa nähdä mihin ongelmaan tartun ensimmäisenä...

<3 Riina

Tavaratulvapäivät 81-93

1. Vessapaperia 24-rullaa
2. Leivinpaperia 1-rulla
3. Liukuri
4. sukset
5. Hammastahna
6. Vaippoja 40kpl
7. Lastenkirja
8. Housut Kuopukselle (Hilla)
9. Paita poikaselle (Hilla)
10. Body vauvalle (Hilla)


Kaikki tavaratulva postaukset löydät tästä: KLIK!

Täältä löydät kaikki tavaratulvaprojektin aikana karsitut tavarat: Klik

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Raskausviikko 31 + ultra


Eri puolilla nettiä raskausviikosta 31. sanotaan, että "synnytys lähestyy". Koitan sulkea korvani siltä, sillä toivon saavani viikkoja hyvällä säkällä vielä yhdeksän lisää...

Eilen oli ultra ja kaikki on edelleen tosi hienosti! Kohdun kaulaa oli päälle 3cm, ulkosuu hieman sormelle auki, mutta sisäsuu hyvin kiinni. Ultralääkäri teki myös testin, jolla paikkojen kypsymistä voidaan jossain määrin varmentaa. Testi näytti negatiivistä, joten voi hyvin olla, etten synnytä ainakaan muutaman viikon sisällä.

Hymyilin ultrasta lähdettyäni leveästi! On loistava uutinen, ettei kohdunkaula ole lyhentynyt alle kolmeen senttiin! Se tarkoittaa myös sitä, etten joudu vieläkään pakkolepoon.

Haluasin myös uskoa, että aloittamillani maitohappobakteereilla olisi jotain osuutta siihen, ettei paikat ole tällä kertaa vielä kypsyneet ennen aikojaan. Olisi mahtavaa, jos näin pienellä ja turvallisella teolla saisi viikkoja taijottua lisää. <3 Lääkärikin totesi, että hyvin vahvatkin maitohappobakteerit ovat täysin turvallisia raskausaikana. Itse ostin siis Puhdas plus extra vahvoja maitohappobakteereja.* Niiden loppuessa siirryn askelta kevyempiin. Niihin, joissa on 10 miljardia maitohappobakteeria* yhdessä kapselissa....

Iltapäivällä ultran jälkeen kuitenkin supisteli, Ehkä se kaikki ronkkiminen hiukan taas ärsytti, joten loppuillan otinkin sitten super varovaisesti. Päiväunet lievitti onneksi supisteluja reilusti.

Seuraava kontrolliultra on taas kahden viikon päästä. Toivon, että saan kasaan vielä hurjasti viikkoja!

<3 Riina


Raskausoireet raskausviikko 31

Hengästyn super helposti
- Välillä maatessa häntäluu kipeytyy
- Ultran jälkeen hieman supisteli


Vauvan aistit toimivat jo hyvin. Paino on kiivennyt kohti kahta kiloa. Iho muuttuu sileämmäksi, paksummaksi ja vaaleanpunaiseksi. Vauva kääntyy näillä viikoilla usein jo pääalaspäin. 
https://www.vauva.fi/artikkeli/raskaus/raskausviikot/32_raskausviikko

Edelliset raskausviikko postaukset:


Rv 28+ synnytysvastaanotto

RV 27 + neuvola
Raskaana

* Postaus sisältää affiliatelinkkejä

torstai 11. tammikuuta 2018

Näin lapsi pärjää yhdellä takilla/haalarilla koko vuoden!



Lasten ulkovaatteet on kehittyneet vuosien varrella huippulaatuisiksi. Ne kestää tuiskua, vettä ja loskaa, mutta hengittää silti. Moni ulkovaateyritys on luopunut onneksi jo perfluoratuista yhdisteitä, jotka tutkimusten mukaan saattaa aiheuttaa maksasairauksia, oppimis-, ja käytöshäiriöitä, haitata hormoonitoimintaa, sekä heikentää vastustuskykyä.  

On totta, että ulkovaatteissa käytetään usein polyesteriä, tai softshell-materiaaleja, jotka saattavat päästää pestessä ympäristöön valtavasti mikromuoveja. Jos kuitenkin haluan hankkia lapsille säänkestäviä varusteita, niin niitä kannattaa pestä mahdollisimman harvoin ja näin vähentää mikromuovitaakkaa.

Tuntuu kuitenkin jotenkin tuhlaukselta, että esimerkiksi syksyllä ostettu kuoritakki laitettaisiin talveksi kaappiin, vaikka se talven kynnyksellä kuitenkin vielä mahtuisi päälle. Lapset kasvaa, joten keväällä tuo takki saattaa sen sijaan olla jo pieni. Käyttöiäksi jää pahimmassa tapauksessa vain muutama hassu kuukausi...

Parhaassa tapauksessa lapselle tarvitsee kuitenkin hankkia vain yksi takki, tai haalari vuodessa!



Kuoritakin, tai haalarin alle voi kuitenkin pukea villaa, silkkiä ja puuvillaa, jotka sitten taas menee tarpeen mukaan myös sisävaatteina. Ajattelen, että satsaamalla talven kynnyksellä keinokuituisen talvitakin sijaan mielummin luonnonkuituihin, niin vähennämme puolella myös mikromuovipäästöjä. Luonnonkuituinen vaate oikein hoidettuna kestää helposti lapselta toiselle, kolmannelle ja neljännellekin.

Kuorivaatteiden alla harvoin reilustakaan villavaatteesta ei ole haittaa! Pikkuiselle tsirppanalle tytölleni hankin ruskovillan villahaalarin käytettynä lokakuussa 2016 ja sama haalari menee  tytölle edelleen.

Parhaassa tapauksessa tietenkin villavaate on lisäksi tuotettu alusta loppuun lähellä, esimerkiksi Suomenlampaan villasta luomulammastilalla. Lammastila saattaa kesäisin valjastaa lampaat hoitamaan perinnemaisemaa, joten ajattelen, että niiden ekologinen hyöty ympäristölle voittaa näin ollen teollisesti tuotetun polyesterin monin kertaisesti. Vaikka teollisen suljetun keinokuitujen tuotannon sanotaankin välillä olevan tuotantovaiheessa ympäristöä vähemman kuluttavaa, niin tekokuitujen aiheuttamat pitkävaikutteisemmat haitat on usein selkeästi luonnonkuituja pahemmat.

Vielä näin syksystä-tammikuun alkuun pakkasta oli täällä Tampereella päivisin alle viisi. Näin ollen olemme pärjänneet sisävaatteiden lisäksi vain yhdellä villakerroksella. Tarpeen mukaan villaa voi kuitenkin lisätä sen verran, kuin tuntuu. Kuoritakki pitää viiman ja villa lämmittää! Silloin, kun pakkasta alkaa olla lähemmäs 10, tai yli, niin yksi lämmittävä kerrasto kannattaa pukea sisävaatteiden alle suoraan iholle ja toinen sisävaatteiden päälle.

Laadukkaat villavaatteet kannattaa hankkia käytettynä. Yhden uuden villahaalarin hinnalla saat helposti kolme käytettyä ja niillä kyllä pärjää pahimmillakin pakkasilla! Halutessasi välikerroksiksi voi käyttää villan lisäksi vaikka puuvillaa, silkkiä ja silkkivillaa.

Laamapaita on myös hyvä ostos. Laamapaitojen kangas on kudottu siten, että kuitujen väliin jää ilmaa. Näin saadaan melko ohuestakin puuvillasta super lämmittävä!

Lämpöistä talvea:
<3 Riina

Näin ostat vain yhdet kuorivaatteet lapselle koko vuonna: 


* Hanki laadukas kuorihaalari/takki vaikka Reiman alesta *(jätä hieman kasvunvaraa)
* Etsi alle muutama reiluhko villahaalari/takki vaikka käytettynä
* Lisää ja poista sään mukaan lämmittäviä kerroksia tarpeen mukaan.
* Kiinnitä huomiota myös lämpimiin tumppuihin, myssyyn ja kauluriin/huiviin, sekä kenkiin
* Voit käyttää kuorihaalarin alla villan lisäksi myös mm. silkkiä ja puuvillaa.
* Kannattaa kurkata myös Ruskovillan villafleece takit! <3






Myös nämä blogipostaukset saattavat kiinnostaa sinua:

1-vuotiaan minimalistinen vaatekaappi
5-vuotiaan minimalistinen vaatekaappi
Mitä vastasyntynyt tarvitsee? 


* Postaus sisältää affiliatelinkkejä

tiistai 9. tammikuuta 2018

rv 29-30 + ultra

raskausviikko 30

Kävin viime viikolla taas ultrassa. Vauva voi hienosti. Pää oli tiiviisti lantiossa, mutta kohdunsuu oli kuitenkin hyvin kiinni. Synnytysvastaanotossa ennen joulua kohdunkaulaa oli 3,7cm jäljellä ja nyt kontrolliultrassa 3.3cm. Viikkoihin nähden se oli ihan hyvä tulos.

Vieläkään  ei siis tarvitse ruveta onneksi makaamaan mutta himmailen nyt kuitenkin hieman. Haluaisin niin hurjasti tietää millaista olisi saada oikeasti täysiaikainen vauva. Edelliset kaksi oli jo sillä hilkulla...

Supistuksia on vähemmän, mutta unettomia öitä sen sijaan enemmän. Häpyluu ja häntäluu tuntuu välillä hurjan kipeiltä. Välillä jos makaan pitkään ja yritän nousta ylös, niin häntäluuta vihlaisee ikävästi.

Edellisessä raskaudessa yksi ultralääkäri kehotti kokeilemaan myös maitohappobakteereja. Se saattaisi ehkä auttaa myös estämään ennenaikaista vesien menoa. Viimeksi en ehtinyt asiaa testailemaan, mutta nyt päätin kokeilla. Hankin Pudas + maitohappobakteereja*, mutta sen lisäksi myös maitohappo emätinpuikkoja apteekista. Emätinpuikot tukee normaalia ph-tasapainoa. Raskauden aikana emättimen ph- tasapaino saattaa häiriintyä esimerkiksi hormonaalisten muutosten takia.

Tehokkaat maitohappobakteerit näytti auttavan hurjasti myös ummetukseen, joka mun keholleni tuntui olevan tähän asti vakio varuste.

Raskauden aikana käytetyt maitohappobakteerit saattaa ehkäistä myös vauvan atooppisen ihottuman puhkeamista! Se olisi tosi hyvä juttu, sillä mulla on välillä ollut aika pahanakin atopia. Herkistyin myös usealle pesuaineelle ja toivon todella, ettei lapseni saisi allergioita ainakaan näin pahoina.

Raskausaikana syötyjen maitohappobakteerien syömisellä saattaa olla vaikutusta myös raskauskilojen karistamiseen, lapsen ylipainoon, sekä koliikkiin.

Raskausoireet rv 29-30

- Häntäluuta vihloo
- Häpyluu kipeä
- Unettomuutta


Ihonalainen rasvakerros lisääntyy. Vauvan keuhkot alkavat kypsyä. Ihoa peittävä lanugokarva alkaa hävitä. Vauva on nyt n. 1,5kg ja 40cm pitkä. Aivot kasvavat vauhdilla. Kohtu painaa yhä enemmän. Närästys, kolotukset ja turvotus saattaa äidillä lisääntyä. 
https://www.vauva.fi/artikkeli/raskaus/raskausviikot/30_raskausviikko
https://www.vauva.fi/artikkeli/raskaus/raskausviikot/31_raskausviikko

Edelliset raskausviikko postaukset:


Rv 28+ synnytysvastaanotto

RV 27 + neuvola
Raskaana

* Postaus sisältää affiliate linkkejä.

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/ruoka/probiootit_parempia_popoja_suojaksemme

lauantai 6. tammikuuta 2018

Imetys sinivalohoidon aikana

bilirubiini sinivalohoito ja imetys

Esikoinen ja keskimmäinen lapseni saivat synnytyksen jälkeen sinivalohoitoa. 

Sinivalohoidolla hoidetaan kohonneita bilirubiini arvoja ja keskosilla se on hurjan yleistä. Maksa ei toimi vauvoilla välttämättä vielä optimaalisesti, eikä pysty näin ollen hajottamaan bilirubiinia. Tällöin vauvan iho bilirubiiniarvojen kohotessa kellastuu. Usein keltaisuus on lievää ja poistuu tiheillä syötöillä, auringonvalolla ja vauvan vatsantoiminnan optimoinnilla. Joskus kuitenkin tarvitaan myös valohoitoa. 

Bilirubiinin lisääntyessä vauva on usein todella väsynyt ja vaisu. Pientä saatetaan joutua herättelemään syömään.  Hän ei välttämättä jaksa syödä rinnasta kovin tehokkaasti ja tällöin saatetaan tarvita lisämaitoa. Imetysapulaitteesta voi olla  tällöin iloa.  

Eri sairaaloissa on hyvin erilaisia sinivalolamppuja. Tayssissa  sinivalohoito toteutettiin meillä viimeksi siirrettävällä yläpuolelta annetulla sinivalolampulla. Potilashuoneet on tarpeeksi suuria, jotta sinivalohoito voidaan suorittaa lähellä äitiä. Joissain sairaaloissa kuitenkin tilanpuutteen vuoksi sinivalohoito saatetaan toteuttaa jossain muussa tilassa, kuten hoitajien kansliassa. Tämä ei tietenkään ole kiintymyssuhteen kannalta optimaalista... 

Vauvan tulee viettää sinivalolampun alla lähes koko ajan, jotta hoito olisi tehokasta. Joidenkin ohjeiden mukaan vauva saa olla poissa sinivalolampun alta 30 minuuttia 3h välein. Jos sinivalohoitoa ei voida jatkaa imetyksen aikana, niin tämä saattaa tuoda haasteita imetyksen onnistumiseen. Kolmeenkymmeneen minuuttiin täytyy usein saada sovitettua myös mm. pyllypesut, joten tuloksena on usein kamala kiireen tuntu. 

Kuitenkin, jos imettäessä sinivalolamppu saadaan suunnattua vauvaa kohti, niin tällöin saadaan turvattua melko rauhalliset ja pitkätkin imetyshetket valohoidosta huolimatta. Tällöinkin vauvan silmät tulee kuitenkin suojata sinivalolta. Tayssissa ainakin imetys sinivalohoidon aikana onnistuu! 


sinivalohoito imetys


Kotiin saimme sinivalopedin, jossa sinivalo suunnataan alapuolelta. Tälläisessä sinivalohoidossa ei tarvita silmäsuojia. Sinivalopedillä imetyksen aikana ei sinivalohoitoa voida kuitenkaan antaa ja imetys ja vaipanvaihto hetket tulee yrittää tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Kodin rauhassa vauvaan kiintymyssuhteen luominen on kuitenkin hieman luontevampaa ja imetys saattaa onnistua kiireessäkin paremmin, kuin sairaalassa. 

 Onneksi tämä kotisinivalohoito kesti kuitenkin meillä vain yhden vuorokauden. Yöllä sinivalopeti oli sänkymme vieressä, jotta vauvan sai heti rinnalle, kun hän sitä kaipasi ja nopeasti takaisin myös sinivaloon. 

<3 Riina

http://www.pshp.fi/fi-FI/Raskaus_ja_synnytys/Vauvan_perushoito/Keltaisuus
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00802
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/76784/gradu06334.pdf?sequence=1

perjantai 5. tammikuuta 2018

Lapsiperheen tavaratulva 80/365

Mitä vauva tarvitsee? Tavaratulva

Kartoitan lapsiperheemme tavaratulvaa vuoden ajan

Olen hankkinut todella hiljalleen vauvalle vaatteita. Onneksi kovin isoa repertuaaria emme kokonaisuudessakaan tarvitse. Sisävaatteista puuttuu enää kahdet housut ja neljä bodya, sekä yksi puuvillahaalari. 

Vaikka suurimman osan vauvantarvikkeista ehdin laittaa kuopuksen jälkeen eteenpäin, niin onneksi kaapista löytyy kuitenkin mm. kantoliina ja turvakaukalo. 

Lisää tarvelistamme suuntaviivoista voi käydä kurkkaamassa "Mitä vastasyntynyt tarvitsee"- postauksestani. 

 Hankin Marlonilta housut ja bodyn. Marlon valmistaa super edullisia ekovaatteita vauvoille ja leikki-ikäisille. Puuvilla on peräisin Kreikkalaisilta luomupuuvillapelloilta. Kankaat kudotaan ja ommellaan Suomessa ja värjätään öko-tex hyväksytyillä väreillä Värisävy oy:ssa. 

-----

Olen itse loistava testaamaan vaatteiden kestävyyttä! Saan normaalisti vaatteet rikki viimeistään puolessa vuodessa... Esikoisessa on nähtävästi jotain samaa. Toisaalta silloin tulee lopulta valittua vaatteita, jotka oikeasti kestää. 

Haluaisin suosia esimerkiksi Vimmaa ja Papua, mutta kyseisten merkkien vaatteet ei vaan pysy meillä ehjänä... Hilla, Melli ja Aarrekid on kestänyt käytössämme sen sijaan paremmin. Itselläni on myös Nosh merkin kahdet tregginssit ja ne on kyllä olleet tosi kestäviä! 

Yksi iso miinus Nosh-merkin vaatteissa on kuitenkin se, että niissä on perinteinen 5% elastaania.

Olen koittanut viime aikoina vältellä puuvilla-elastaani vaatteiden ostamista, sillä pelkään elastaanin päästävän pesuissa ympäristöön mikromuoveja. En ole kuitenkaan ihan varma, onko elastaani niin suuri mikromuovipahis, kuin polyester...

Puuvilla-elastaani vaatteiden kierrätys uusiotekstiilikuiduksi on käsitykseni mukaan edelleen ongelmallista. Sekoitekankaiden kuitujen erottelu on vaikeaa. Siinä mielessä kannattaisi siis suosia vain 100% luonnonkuituisia vaatteita. Silloin kuitu on helpompi jatkojalostaa uusiomateriaaliksi, eikä mikromuovipäästöjä synny.

Esikoisella oli pieni housupula. Tytöllä on ollut kaapissaan pääosin leggareita, joten päätin hankkia välillä housut, jotka menee kuitenkin hyvin myös mekkojen kanssa. Halusin, että ne kestää hieman kauemmin, kuin pari kuukautta tytön hellässä käytössä, joten uhmasin elastaani boikottiani tämän  kerran. Hankin tytölle muskotin väriset Rock Star housut Nosh-merkiltä, sillä ne sattui olemaan ihan hyvässä tarjouksessakin.

Puuvillan tuotanto vaatii kuitenkin valtavasti resursseja, joten ajattelen, että on parempi valita vaatteita, joilla on edes teoreettinen mahdollisuus kestää lapselta toiselle. tai kolmannellekin. Tosin Hillan 100% luomupuuvillaiset college housut on kyllä kestäneet poikasen ja kuopuksen käytössä super hyvin! Aina siis ei luonnonkuitujen sekaan ole pakko mitään ylimääräistä sekoittaakaan...

Ekomerkki ei siis aina ole kestävyyden tae, mutta toisaalta onneksi Suomessakin tehdään tosi laadukkaitakin ekovaatteita!

Myönnän, että päätös hankkia sekoitekuidusta valmistettu vaate, pistää mut hieman selittelemään. Olisi tietysti mahtavaa, ettei ikinä joutuisi hankinnoissaan tekemään kompromisseja...

Tavaratulvapäivät 74-80

1. Vessapaperia 16 rullaa
2. Vaippoja 40kpl 
3. Housut esikoiselle (Nosh) 
4. Kuurausharja
5. Body vauvalle (Marlon)
6. Housut vauvalle ( Marlon) 


Kaikki tavaratulva postaukset löydät tästä: KLIK!

Täältä löydät kaikki tavaratulvaprojektin aikana karrsitut tavarat: Klik

Ps. Haluan näissä tavaratulvapostauksissa selvittää millainen meidän lapsiperheen tavaratulva todellisuudessa on. On mielenkiintoista pohtia, voisinko kuluttaa vieläkin ekologisemmin, eettisemmin ja tehdä valintoja, jotka tukisivat myös minimalistisia pyrkimyksiäni. Perheeseemme kuuluu 2 aikuista ja 3 lasta. Mahassa kasvaa myös uusi perheenjäsen, jonka laskettu aika on 16.3.2018. Mukana menossa myös kolme täysi-ikäistä lasta, jotka asuu pääsääntöisesti toisessa kodissaan, tai jo omillaan. Asumme 56m2 kolmiossa Tampereen Kalevassa. Koska mieheni ei pyri minimalismiin, niin jätän puhtaasti hänen tavaransa pois laskusta. 

tiistai 2. tammikuuta 2018

Perhepeti


Meillä nukutaan perhepedissä.

Keskosena syntyneen esikoisen kanssa perhepeti tuli mukaan luonnollisena valintana, kun rikkonaisten öiden takia oli vain helpompi pitää vauva kainalossa. Neiti nukkui aluksi riippukehdossa, mutta siitä tuli aika nopeasti vain päiväunipaikka. Myöhemmin hankimme pinnasängyn, mutta laskimme siitä laidan alas ja työnsimme sen parisänkymme viereen sivuvaunuksi. Suuremman osan öistä en edes nostanut vauvaa pinnasängyn puolelle, vaan hän nukkui tyytyväisenä meidän vanhempien välissä.

Esikoisella oli aika paljon vauvana keskosuudesta johtuvia vatsavaivoja, mutta ihan kiinni iholla hän jaksoi nukkua parhaiten. Perhepedissä imetys oli helpompaa ja pystyin öisin vastaamaan vauvan nälkään ja muihin tarpeisiin nopeammin. Saimme kaikki nukuttua perhepedissä hieman paremmat yöunet. 

Odotin poikaani muuttaessamme nykyiseen asuntoomme. Esikoinen halusi oman huoneen ja 4-vuotiaana omaan huoneeseen siirtyminen menikin kivuttomasti.



Pojan synnyttyä nukuimme taas perhepedissä. Täällä kertaa emme hankkineet pinnasänkyä lainkaan. Kotiuduttuamme sairaalasta tein kuitenkin ensimmäisen viikon ajaksi vauvalle oman pesän pärekoriin. Kori mahtui hyvin parisänkymme keskelle. Halusin totutella rauhassa taas siihen, että välissämme nukkui pieni vauva. 

Uuden edessä sitä oli hieman puhki kaikesta. Halusin olla varma, etten väsyneenä kääntyisi vastasyntyneen päälle. Se pelko tosin on melko turha, sillä äideille on kuulemma sisäänrakennettu jokin mystinen vaisto, ettei vauvan päälle käänny. (paitsi, jos äiti olisi humalassa, tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena) Viikon jälkeen uskalsin kuitenkin jo luopua yö aikaan kopasta ja ottaa vauvan kainaloon.

Pärekori oli kuitenkin päivällä ihana päiväunipaikka. Kopan sai siirrettyä aina sinne, minne minäkin menin. 

Kun vauva nukkui parisängyssämme ilman koppaa, niin siirsimme sänkymme seinänviereen ja pistimme yhdelle sivulle vielä senkin, jottei vauva pääsisi tipahtamaan, jos olisimme itse kauempana makkarista vauvan nukkuessa.



Kuopuksen synnyttyä poikanen nukkui vielä perhepedissä kanssamme. Sänkymme oli 160cm leveä, joten päädyimme nukkumaan siinä poikittain, sillä silloin leveyttä oli sentään hieman yli sen 200cm. Vauva nukkui taas ensimmäiset viikot pärekopassa,  mutta aika  nopeasti siitä taas yö aikaan luovuttiin. Parin kuukauden päästä poika rohkaistui ja siirtyi omaan sänkyynsä lastenhuoneeseen nukkumaan neljän ikävuoden vuoden korvilla. Silloin myös aloimme nukkumaan sängyssä taas "oikein päin". 160cm riitti siis yhdelle lapselle ja kahdelle aikuiselle.

Sittemmin tosin luovuimme sängystä kokonaan. Levitämme iltaisin patjat olohuoneen lattialle ja päivisin miehen työhuoneeseen saa oivallisen päiväunipesän. Perhepedissä tuo lisää turvallisuuden tunnetta, kun sänkyä ei tarvitse enää rajata huonekaluilla. 

Kohta meillä on taas kaksi pientä perhepedissä. Jännittää vähän, miten V sopeutuu, kun toisessa kainalossa nukkuu joku muukin pieni. Aluksi varmasti kaivan taas pärekorin, että meillä kaikilla on hetki aikaa sopeutua taas uuteen nukkujaan. 

<3 Riina 



Perhepedin hyödyt:


- Lisää vauvan turvallisuuden tunnetta
- Helpottaa yöimetystä
- Parantaa yleensä äidin ja vauvan unta
- Vauvan tarpeisiin pystyy vastaamaan nopeammin 
- Vähentää tressiä



Vinkit perhepetiin:


- Rajaa sänky huonekaluilla
- Voit myös luopua sängystä kokonaan ja nukkua vain patjoilla
- Hanki kosteussuoja, jos maitoa erittyy runsaasti. 
- Vauvalla kannattaa olla esimerkiksi oma unipussi. 
- Varsinkin jos vauva on pienipainoinen, tai syntynyt keskosena, niin unikoppa on aluksi oivallinen kapistus 


<3: Riina

maanantai 1. tammikuuta 2018

Synnytyskertomus 3.

Synnytyskertomus, lääkkeetön synnytys

6.2.2016 en saanut millään unta ja lopulta luovutin ja hipsin keittiöön katsomaan koneelta jotain ekotalo ohjelmaa. Kääriydyin vilttiin ja söin kaakaojauhoa lusikalla suoraan purkista. Koin itseni jollain tavalla aika ryökäleeksi...


Lapsivesi


Neljän aikaan aamuyöstä kuului napakka napsaus ja sitten lapsivettä lorahti tuolille. Juoksin vessaan ja kuiskin (melko kovaäänisesti) miehelle, että nyt meni vedet! Ihme kyllä lapset ei heränneet, mutta mies oli paikalla silmänräpäyksessä. 

Soitin Tayssin synnytysvastaanottoon ja vaikkei vielä supistellutkaan, niin käskivät tulla melko pian sairaalaan. Tungin kangaskassiin pikkareita, puhelimen, laturin, neuvolakortin ja hammasharjan. En siinä hötäkässä tajunnut ottaa mitään muuta mukaan, enkä todellakaan ollut pakannut sairaalakassia valmiiksi, vaikka ennenaikaisuuden riskin takia tiesin, että synnytys voisi alkaa koska tahansa. Onneksi miehen vanhin tytär oli meillä yötä, joten hän pystyi vahtimaan pienempien unta, kun mies heitti mut TAYS;n pihaan. Sovittiin, että soittelen, kun pääsen saliin ja mies koittaa järjestää lastenvahdin, jotta pääsee mukaan.


Supistukset


Synnytysvastaanotossa käyrillä ollessa tuli vasta muutama supistus. Lääkäri  totesi lapsiveden menneen ja kertoi kohdun suun  olevan 2cm auki. Antibiootteja ei tarvinnut näillä viikoilla enää tiputtaa. Saliin en vielä päässyt, joten pistivät mut osastolle.

Katselin sairaalaalasängystä kattoa ehkä tunnin, tai kaksi, ennen kuin kätilö tuli mittaamaan käyriä. Supistuksia tuli tässä vaiheessa ehkä 5-minuutin välein. Ne ei ollut vielä mitään kauheen tiukkoja , mutta pyysin, että kohdunsuun tilanne katsottaisiin uudelleen. Kätilö hymyili ja sanoi, ettei kannata turhaan ronkkia, jos synnytysvastaanotossa tilanne jo katsottiin. Huomenna kuulemma käynnistellään, jos ei synnytys etene. Hassua kyllä, mutta itsestäni synnytys oli ihan jo käynnissä... Tosin mulla ei koskaan tässä vaiheessa vielä supistukset ole kovin hurjia.

Lähdin päiväsaliin pyörimään hetkeksi ympyrää ja soitin miehelle kertoen hiukan väliaikatietoja. Supistuksiin piti jo keskittyä ja pari sellaistakin tuli, jotka pistivät puuskuttamaan ja puristamaan nojatuolin selkänojaa kaksin käsin. Aloin kellottamaan taas supistuksia ja niitä tuli 3-minuutin  välein.

Lampsiessani takaisin huonettani kohti näin matkalla kätilöni ja huikkasin hänelle supistusten väliaikatiedot. Kuvittelin jo pääseväni näillä spekselillä saliinkin, mutta kätilö alkoikin puhua suihkusta ja lämpöpakkauksista. Sain sanottua, että suihku olisi ihan kiva juttu, mutten todellakaan tajua, miksen vaatinut jo saliin pääsyä. Menen ihme kuplaan aina synnyttäessäni ja siinä suhteessa doula, tai tukihenkilö olisi ollut tarpeen. Kätilö lupasi kohta tuoda suihkukamppeita....

Kävin odotellessani vessassa ja yritin kusta supistusten välissä, sillä tässä vaiheessa ne pistivät jo kiroilemaan. Odotin sen jälkeen sängyssäni vielä hieman ja päätin hetken emmittyäni painaa kutsunappia. Kätilö tuli huoneeseen pyyhe ja vaihtovaatteet mukanaan. Pyysin, että  eikö sitä kohdun suuta voi oikeasti jo katsoa, että saliin olisi jo ihan kiva päästä. Supistukset sai mut puristamaan tyynyä kaksin käsin ja taisi silmätkin jo kostua. Kiroilinkin, mutta muistan pyytäneeni hyvien tapojen mukaisesti heti anteeksi.... Kätilö päivitteli, että taidan olla jo aika kipeä ja yritti katsoa kohdunsuun tilanteen nopeasti supistusten välissä. Jostain syystä hän halusi kysyä vielä kollegan mielipidettä. Supistukset yltyi ja alkoi hiukan ehkä jo ponnistuttamaankin. Olisin varmaan ottanut epiduraalin, jos sitä olisi joku tarjonnut. Tosin tiesin, että nyt se olisi jo myöhäistä.... Toisen kätilön tultua huoneseen se sanoi, ettei taida edes nyt katsoa kohdun suun tilannetta vaan kärrää mut sängyllä suoraan saliin, etten vaan synnytä osastolle. Joku kolmas kätilö jäi tekemään siirtopapereita loppuun mun maatessa ja kätilöiden juostessa pitkin sairaalan käytävää.






Synnytyssali & ponnistusvaihe 


Salissa odotti jo kaksi kätilöä hanskat kädessä. Hyppäsin sängyltä toiselle ja sain kuulemma ponnistaa missä asennossa halusin. Olin kontillani sängyllä ja pidin sängyn päädystä kiinni. Kaksi ponnistusta ja tyttö syntyi! Sain 9/9 pisteen tytön heti syliini. Hieman tärisytti. mutta ehkä se oli jännitystä...

Istukka ei ollut syntynyt kolmessa minuutissa, joten kätilöt oli jo oksitosiiniruisku kädessä. Kieltäydyin siitä  ja sanoin oksitosiinin tekevän mut kovin huonovointisesksi. Pyysin saada lasta rinnalle, jotta istukka irtoaisi helpommin, muttei kuulemma voida odottaa ihan niin kauaa. No istukka irtosi onneksi helposti painamallakin. '

Soitin tässä välissä miehelle, että tyttö syntyikin jo ja hän lupasi tulla pikimmiten saiaalaan  Imetys onnistui heti salissa hienosti ja tyttö olikin rinnalla yli tunnin. Jossain vaiheessa mies ilmestyikin paikalle ja punnituksen ja mittailujen jälkeen hän sai pukea tytön. Ennenaikaisuuden takia salissa annettiin vauvalle 5ml lisämaitoa. 


Mies jäi vauvan kanssa ja itse painelin  suihkuun. Tuntui hullulta, että kaikki oli tapahtunut niin nopeasti. Olin häkeltynyt ja onnellinen!

Tyttö syntyi 7.2.2016 klo 10:47 ja oli 2700g, sekä 48cm. <3

Pääsimme sairaalasta kahden yön jälkeen kotiin.


- Riina