Käytän päivittäin vain kolmea kosmetiikkatuotetta.

ihonhoito minimalismi

Kaikki alkoi jo yli 5 vuotta sitten, kun atooppisen ihottuman lisäksi aloin saada selkeitä oireita myös kosmetiikasta ja pesuaineista. Shampoo poltteli päänahkaa ja iholle alkoi ilmestyä pieniä vesikelloja ja haavaumia. 

Mitä enemmän vähensin kosmetiikan määrää, sen paremmin ihoni voi. Vaihdoin ensin kaikki tuotteet marketista löytyvään luonnonkosmetiikkaan ekopuhdistusaineisiin, mutta se ei vielä riittänyt parantamaan oireitani kokonaan. Tuntui kuitenkin hyvältä valita tuotteita, jotka ei olisi niin haitallisia ympäristöllekään.

Käytän päivittäin vain kolmea kosmetiikkatuotetta; Hammastahnaa, deororanttia ja palashampoota.

SHAMPOO

Opettelin käyttämään palashampoota ja löysin lopulta loistavasti päänahalleni sopivan Rasulsavi-suola saippuan, jonka avulla atooppiselle iholleni ominainen päänahan hilseily hävisi kokonaan. Myös taiveihottuma katosi! Olin innoissani, sillä tajusin, ettemme tarvitse suihkunurkkaan, kuin tämän yhden tuotteen, sillä se on tarpeeksi hellä myös isommille lapsille! Kahdelta pienimmältä en oikeastaan pese tukkaa juuri koskaan, kuin vedellä. Vesi riittää pienillä lapsille hyvin! 

SAIPPUA

Ostan uuden rasulsavi-suola saippuan noin kerran kuukaudessa ja leikkaan siitä palan myös käsisaippuaksi vessaan.  On turha käyttää aikaa sopivan tuotteen etsimiseen, kun olen löytänyt kerran yhden, joka toimii! 

DEODORANTTI

Deodorantti saattoi ennen aiheuttaa kainaloiden lähelle punoittavaa ihottumaa. Ajattelin tosin olevani allerginen omalle hielleni ja luultavasti se tosiaan ärsytti entistä enemmän tujujen dödöjen ärsyttämää ihoa. Kokeilin ensin joitakin rolloneita, kuten Laveraa ja Urtekramia, mutta ne eivät olleet tarpeeksi helliä. Koitin myös kristallidödöä, mutta se ei tuntunut riittävän pitävältä. Lopulta raaskin kokeilla Kaurialan saunan hajustamatonta deodoranttisalvaa ja se onkin aivan loistava! 

Deodoranttisalvassa on kuitenkin monia samoja ainesosia, kuin Zero waste kirjan kirjoittaja Otso Sillanaukeen vinkkaamassa deodorantti ohjeessa. Kannattaa kokeilla siis valmistaa myös deodoranttia itse! 

MEIKIT

En ole meikannut yli vuoteen, mutta kaapista löytyy edelleen muutama meikki hätävarana. Ripsiväri ja  mineraalipuuteri riittävät mulle hyvin

MUUT TUOTTEET 
Tällä hetkellä käytän kaupan normaaleja hammastahnoja. Kaapista löytyy myös hätävarana mietoa kortisonivoidetta, jos jostain syystä ihoni oireilee. 

IHON PUHDISTUS 


Käytän ihon puhdistamiseen keittiöstä löytyviä tuotteita, kuten öljyjä, kaurahiutaleita ja mausteita. Monista maustekasveista, kuten timjamista ja mintusta voi tehdä kasvovettä. 

Kokonaisuudessaan kaapista löytyy siis kuusi kosmetiikka tuotetta, joista kolmea käytän päivittäin. 

Kolme syytä miksi karsin kosmetiikkatuotteet minimiin


1. Ihoni voi paremmin. Atooppinen ihottuma pysyy hallinnassa, kun altistan ihoani kemikaaleille mahdollisimman vähän

2. Ekologisuus. Kosmetiikan kemikaalit päätyvät vedenpuhdistamojen kautta järviin ja meriin. On tärkeää miettiä, miten kosmetiikan kemikaalit vaikuttaa ympäristöön. 

3 Minimalismi.  Elämä on taas piirun verran yksinkertaisempaa, kun purtilomereen ei huku. 


♥ Riina

Hyrisevää onnea ja yksinkertaisempaa arkea.


Parhaat asiat on ilmaisia. On mielettömän mahtavaa, että kaupungissakin on niin paljon paikkoja, jossa pääsee kosketuksiin luonnon kanssa. Vaikka esikoinenkin on hieman allerginen siitepölylle, niin tuntuu, kuin niityllä kaiken sen riemun keskellä allergiat ei pahemmin haittaa.

Huomaan itsekin hyriseväni onnesta niittykasvien keskellä ja  metsäpolulla. Yksinkertaisempaan, minimalistisempaan ja onnellisempaan elämään ei tarvita mitään lisää. Kaikki se on jo ympärilläni.

Opin Koppelomäen Ilkalta kuitenkin, että kannattaa harjoitella nauttimaan kaikesta siitä onnesta, jota saamme kokea. Meillä voi olla vaikka millaiset aarrekartat, mutta emme silti välttämättä osaa iloita toteutuneista toiveista, kun saavutamme ne. Se johtuu kuitenkin vain harjoittelun puutteesta.

Mindfulness on tietenkin loistava työkalu huomaamaan tässä hetkessä ne kaikki ihanat asiat. Myös kiitollisuuspäiväkirjaa pidän loistavana työkaluna havaitsemaan, kuinka paljon iloa tuottavia asioita ympärilläni on juuri nyt.

Ei meillä tietenkään kaikki asiat ole täynnä yksisarvisten kultapölyä. Meteliä tästä porusta lähtee niin, että välillä hieman hirvittää ja liian innokkaita miekkailijoita pitää silloin tällöin vähän ojentaa pitämään miekat tupessa tarvittaessa.

Vaikka olen luopunut todella suuresta määrästä materiaa ja olemme tehneet elämästämme hyvin hidasta ja yksinkertaista, niin koen olevani rikkaampi, kuin koskaan aikaisemmin. Enkä puhu rahasta, joka tulee pankkitilille. En usko, että kukaan miettii, kuinka hienoja tavaroita omisti, vaan mitä koki ja tunsi.

On jännää miettiä, mikä on oikeasti tarpeellista ja voisinko luopua vielä jostain, kokeakseni vielä enemmän vapautta.

Mietin itse asiassa aika usein niitä pieniä juttuja, jotka saa vatsanpohjan kuplimaan. On ihanaa huomata, että miltein kaikki on toteutettavissa joko ilman rahaa, tai juuri tässä elämäntilanteessamme.

Yksi ihana asia, jolle meinaan tehdä taas tilaa ja aikaa on kasvivärjäys. En voi tehdä sitä nykyisessä vuokra-asunnossamme vuokranantajan toiveesta, mutta uskon kyllä löytäväni sopivan työtilan harrastukselleni. On niin paljon kasveja, joita haluaisin kokeilla, etten oikein meinaa housuissa pysyä.

Elämme käsittämättömässä runsaudessa. Jos ette usko, menkää metsään!

<3 Riin




Taaperon vaatteet mahtuu koriin.

Minimalismi lastenvaatteet

Paljonko taapero tarvitsee vaatteita

Vaatteet on yksi tärkeimmistä asioista, johon sovellan minimalismia. Vähemmän on oikeasti enemmän varsinkin vaatteiden suhteen! 

Isossa perheessä pesukone pyörii muutenkin usein ja siksi on ihan turhaa pitää valtavaa vaatevarastoa.  Pärjäämme hyvin minimaalisella määrällä vaatteita.  Meillä on kuivaava pesukone, joten tarvittaessa vaatteet saa käyttöön nopeasti. Ne taaperon vaatteet, jotka ei ole pesussa, tai päällä, mahtuu hyvin pieneen koriin ja vaatteita on juuri sopivasti! 

On paljon helpompaa tehdä vastuullisia valintoja, kun vaatteita ei tarvitse hankkia niin montaa. On liian kylmäävää lukea naisista, jotka joutuvat jättämään omat lapsensa sukulaistensa hoiviin työskennelläkseen tehtaissa, jossa ei kuitenkaan makseta edes elämiseen riittävää palkkaa. Pukisinko siis lapseni vaatteisiin, jotka revitään jonkun toisen ihmisen selkänahasta? Onneksi kuitenkin Suomessa kaavaillaan yritysvastuulakia...

Puuvillan tuotanto on yksi luontoa kuormittavimmista vaatekuiduista. Puuvillan kasvatukseen tarvitaan valtavasti vettä ja tuotannossa saatetaan käyttää valtavasti kasvinsuojeluaineita ja keinolannotteita, jotka vaarantaa luonnon lisäksi työntekijät. Siksi suosin öko-tex sertifioiduilla väreillä värjättyä luomupuuvillaa, joka omalta osaltaan suojelee puuvillapelloilla työskenteleviä ihmisiä ja värjäreitä, sekä tietenkin myös omia lapsiani. Jytkyt värjäysaineet ja puuvillan kemikaalijäämät ei kuulu iholle. 

Myös vaatteiden paikkaaminen omalta osaltaan pienentää ilmastovaikutuksia. Olen surkea ompelia, mutta esikoisen puhkikuluneista leggareista sain vielä tekohengitettyä housut taaperolle. Toivon vain, ettei kukaan katso nurjalle! Vanhoja saumoja hyväksi käyttäen ompelu on suhteellisen helppoa. Yksi inspiroiva kirja vanhojen vaatteiden hyödyntämiseen on Linnea Larssonin; Paidasta pöksyt.


1-vuotiaan kaikki vaatteet


taaperon paljasjalkakengät

 Olen melko tarkka kenkien suhteen niiden ominaisuuksista. On hassua, että meille kerrotaan, että kengillä kävelyä pitää harjoitella ja lasta joutuu totuttelemaan pitämään kenkiä. Paljasjalkakengillä se kaikki kuitenkin sujuu ihan luonnostaan! Olen hankkinut pienille kengät Feelmaxilta, sillä lesti on tarpeeksi leveä, jotta varpaat pääsee liikkumaan vapaasti. Myös kenkien kierrättäminen lapselta toiselle ei ole niin suuri ongelma, kuin jäykemmissä kengissä, jossa edellisen käyttäjän askelvirheet saattaa vaikuttaa seuraavankin käyttäjän askellukseen.

Talvivaatekaapista on eteiseen jätetty myös muutama villahaalari ja villasukat, sillä tiedättehän... Suomen kesä ja kantoliinailu metsässä...

Olen erityisen iloinen siitä, että ollaan löydetty yhdessä juuri sopiva vaatemäärä  kullekin lapselle. Jokaiselle on hankittu kunkin lapsen lempi vaatteita. Sellaisia, jossa olisi mahdollisimman mukava touhuilla.

Meidän perheessä minikapseli vaatekaapit oikeesti toimii. Tärkeintä on, että kaikki yläosat sopii mihin tahansa alaosaan.

<3 Riina


1-vuotiaan kevät/kesävaatteet

5 kpl bodya
1 kpl mekko
1 kpl puuvillainen paita
4 kpl housuja


2 kpl villasukkia
4 kpl puuvillasukkia

1 kpl välikausihaalari
1 pari lenkkarit
2 kpl villahaalarit
1 kpl pipo (melko ohut, joten menee kesälläkin, mutta lierihattu vielä hakusessa)
1 kpl tumput
1 kpl kauluri

Yhteensä: 24 kpl


Synttärit Särkänniemen Koiramäessä

Drakkulan linna koiramäki särkänniemi
Vietimme tänä vuonna poikasen 7-vuotis synttäreitä Särkänniemen Koiramäessä. Se oli kyllä ihan loistava päätös ja aurinkokin helli juuri sopivasti! Ajatus villien eskarilaisten ja oman köörin ahtautumisesta 56m2 asuntoomme syömään (hieman pohjaanpalanutta) synttärikakkua antoi hyvän syyn viettää synttärit muualla.

Särkänniemellä ei ole varsinaista valmista synttärilippupakettia tarjolla, mutta myyntiin soittaessani saimme oikein hyvän tarjouksen ryhmälipuista. Oman kuusi henkisen porukan lisäksi kutsuimme synttäreille kourallisen pojan kavereita vanhempineen.

Päätimme pitää synttärit nyyttäri periaatteella, joka helpotti huomattavasti järjestelyissä. Pystyimme näin myös tukkimaan luontevasti lahjatulvaa.





särkänniemi koiramäki

Olimme varustautuneet piknik peitoilla, mutta oikeastaan kaikki viheralueet Koiramäessä oli varattu eläimille. Tämä on tietenkin ihan hyvä juttu, sillä tietenkin eläimille tulee varata mahdollisimman väljästi tilaa. Onneksi sopivasti Drakkulan linnan vieressä oli hyvä rivi penkkejä ja pöytiä, jossa oli mukava vedellä synttäriherkut napaan.

Drakkulan linna on kuin ulkoilma HopLop. Olimme varanneet varsinaista synttäriaikaa 1,5h ja oikeastaan koko se aika kaveruksilla menikin linnassa kiipeillessä.... Mikäs siinä! Aikuiset pystyi leppoisasti jatkamaan kahvittelua ja pienemmät kurkkimaan viereisiin eläinten aitauksiin.

Drakkulan linna on hiukan hurjan puoleinen äänineen ja ilmassa lentävine palloineen, joten ihan pienille sitä ei suositella. Linna lämpiää lohikäärmeen hengityksellä, siellä saa kiipeillä sydämensä kyllyydestä, liukua liukumäkeä ja ampua pallotykillä.

Drakkulan linnan vieressä oleva mylly oli myös lasten mielestä tosi kiva! Siinä pikkuisia puisia lastuveneitä sai viedä ylös myllyn rattaisiin ja katsella kuinka veneet kulkeutuu rattaissa kourua pitkin alas. Aika pruttaamistahan se veden kanssa on, mutta lapsista juuri ihanaa!

Särkänniemi koiramäki kaupunki

Koiramäki mummola


Varsinaisten synttäreiden jälkeen osa vieraista lähti kotia kohti, mutta osa jäi vielä ihmettelemään Koiramäkeä tarkemmin. Koiramäessä onkin niin paljon nähtävää, koettavaa ja silmänruokaa, ettei sieltä tunnu olevan mikään kiire pois. 

Koiramäen mummulassa voi esimerkiksi valmistaa leikkijuustoa taikahiekasta.

Mauri Kunnas, Matu renki

Koiramäen talo särkänniemi


Koiramäen talo oli 3-vuotiaan suosikki! Talossa kuului tasainen Matu-rengin kuorsaus ja takan kautta pystyi laskemaan salaisesta liukumäestä. Tuvassa oli ihania puuleluja, joilla sai leikkiä vapaasti. 

Koiramäki lypsyllä

Navetassa oli hulvatonta huomata, että leikkilehmää pystyi lypsämään. Utareista tuli kuitenkin maidon sijaan vettä. 


Synttärit Särkänniemessä

Koiramäki on tosi kiva ympäristö viettää synttäreitä! Omien eväiden sijaan voi  halutessaan nauttia myös esimerkiksi Kahvila von Guggelböön antimia, tai käydä jäätelöllä vaikka Näsinneulassa. Jos Koiramäen jälkeen energiaa vielä riittää, niin aina voi käydä kiipeilemässä vaikka vielä huvipuiston puolella  ilmaisessa Angy birds landin seikkailuradalla.



<3 Riina

Koiramäestä saat virtuaalimaistiaiset täältä: KLIK
Plussa kortilla saa koiramäkeen alkusesästä ja syksyllä kahdelle hengelle liput -50% 

Ruokaa sisällä





Reilu kuukausi sitten kaivelin kaupan luomukasvisten sisuksista muutamia siemeniä ja kylvin ne maitopurkkeihin. Ne on kyllä itäneet, mutta rääpäleistä tuskin saa satoa aikoihin. Sen sijaan kasvatin perheenjäsentemme määrää tummalehtisillä ja käsittämättömän elinvoimaisilla kasveilla Tammelantorilta. Toivon vaan, että pystymme antamaan noille adoptoiduille kasveille arvoisensa kodin... Chili ja tomaatti tekee jo niin hyvin kukkia, että uskoisin niiden olevan varsin runsassatoisia. Ei tosin ole ihme, sillä ne on esikasvatettu Rekolan biodynaamisella tilalla.

Vaikka sinänsä pidänkin syötävien kasvien maayhteyttä joka tavalla aika hyvänä juttuna, niin Suomessa on kuitenkin läpi vuoden valtavasti lämmitettyä sisätilaa, jonka voisi tietenkin hyödyntää ruuantuotantoon. Sitä paitsi, mitä enemmän kasveja ympärilläni on, sitä onnellisemmaksi itseni tunnen.

Lainasin kirjastosta super mielenkiintoisen kirjan ruuan kasvattamisesta sisätiloissa. *  Siellä neuvotaan, miten sisällä voi kasvattaa mm. ahomansikkaa ja kuinka eri ilmansuunnan ikkunat, hämärät seinustat ja kodin pimeimmätkin nurkat voi ottaa hyötykäyttöön. Kirjaa saa toki myös mm. adlibriksestä *

Samalla kertaa mukaan tarttui myös ikisuosikki Pihalla kasvaa pepino.*Mary kuusistolla on niin ihana talvipuutarha, että haaveilen itsekin joskus kasvattavani itse omat sitruunani. 

Olen pyöritellyt tänä keväänä myös oman palstan hankkimista. Palstat jaetaan kuitenkin jo huomenna samoihin aikoihin eskarilaisen kevätjuhlan kanssa. Toisaalta en myöskään haluaisi sitoa itseäni mihinkään tiukkoihin rutiineihin, sillä en halua jäädä mistään hauskasta paitsi kesälomalla vain siksi, että pitäisi mennä kesken kaiken palstalle kastelu ja kitkentähommiin. Ehkä siksi olen aika järjestelmällisesti alkanut täyttää kaikkea vapaata tilaa kodissamme syötävillä kasveilla. Täällä niitä voi kastella vaikka keskellä yötä. 

Vitsailin miehelleni, että voisimme hankkia lisää Lundian kirjahyllyä vain sen takia, että saisin täyttää ne syötävillä kasveilla. Ahomansikkataivas ei kuulostaisi kyllä pahalta... 

Myönnän, että pidin itseäni hieman hölmönä ostaessani lastenhuoneeseen viherkasveja, sillä miksi täyttäisin ikkunalautani kasveilla, joita ei edes voi syödä. Toisaalta haluan kyllä, että lapseni saa nukkua mahdollisimman terveellisessä sisäilmassa ja mielestäni kasvit on auttanut kyllä siinä omalta osaltaan varsin hyvin.

En silti meinaa pihistellä syötävissä kasveissakaan. Vaikka kaikessa muussa pyrkisinkin itse minimalismiin, niin tässä en! Kasvit tuovat kuitenkin elämääni niin käsittämättömän paljon iloa!



<3 Riina


Lastenhuone & lelut


Tänään harmaa harso peitti taivasta ja valoa tulvi sisälle vain niukasti. Päätin silti tuulettaa möröt pimeistä kaapeista ja kertoa hieman lastenhuoneesta. 

Vaikka rakastankin minimalismia ja inhoan muovileluja, niin tässä huoneessa olen tehnyt muutammia kompromisseja. Meillä on leluja ja tavaroita lastenhuoneessa suhteellisen paljon. Ilo, leikki, luovuus ja innostus yritetään ottaa pienessäkin tilassa huomioon. Vaikka tavaraa on runsaasti, niin niiden tulee kuitenkin mahtua omille paikoilleen. 

Toisaalta minimalismi ei tarkoita välttämättä sitä, että tavaraa täytyisi olla valtavan vähän, jos ne kaikki on oikeasti tarpeellisia, Kirjoja rakastavalla minimalistilla voi olla vaikka 3000 kirjaa ja hän voi silti pitää itseään minimalistina.. Tärkeintä on se, mitä jää jäljelle ja niille asioille, joita pitää tärkeänä tehdään tarpeeksi tilaa. Minimalistin ei siis tarvitse omistaa vain sataa tavaraa, mutta erilaiset minimalismipelit auttaa pohtimaan, mikä on tärkeää ja mihin oikeasti haluaa aikansa kuluttaa.



Lastenhuoneessa nukkuu 7v poika ja 11v tyttö. Päivisin siellä saa leikkiä myös 3-vuotias, mutta 1v kuopus vain pieniä hetkiä ja silloinkin vanhempien tiukassa valvonnassa. Tässä huoneessa on meinaan tukehtumisvaara... Pikkulegoja löytyy välillä yllättävistäkin paikoista... 

Lattia yritetään pitää mahdollisimman vapaana, jotta leikeille olisi tilaa ja huone olisi helpompi siivota. Sängyn alta ei siis löydy lelukoreja ja suuri osa tavaroista löytyy kaapeista. Lattialla on tilaa vaikka satujoogailla. Kids yoga on meidän suosikki! Se on englanniksi, mutta diginatiivi eskarilainenkin ymmärtää sen verran hyvin englantia, ettei se sitä paljoa hidasta. 

Välillä lastenhuoneeseen on rakennettu esterata, lattia on täynnä pikkulegoja, tai miekat heiluu villisti. Meillä on kuitenkin yksi sääntö sotkujen suhteen.... Vasta sitten pääsee koneelle, kun sotkut on siivottu ja lisäksi koneelle pääsee vasta, kun mies on lopettanut työt, sillä tietokoneet ovat miehen työhuoneessa. Siirsimme ne sinne mahdollisten palonestoaineiden takia. Bromi, tai muut elektroniikan kemikaalit eivät välttämättä ole mitään kivaa kamaa varsinkaan tilassa, jossa vietetään paljon aikaa nukkuenkin. Koneaika meillä loppuu kuudelta arkipäivinä ja seitsemältä viikonloppuisin. 

Nukkekoti ja siihen muutamia huonekaluja hankittiin viime jouluna esikoiselle yhdistetyksi joulu ja synttärilahjaksi. Se on ollut kaikkien mielestä oikein ihana ja hyvä ostos. Osan nukkekodin huonekaluista ja tarvikkeista esikoinen on tehnyt itse. 
Mutta nyt sinne kaappien mörköihin... 

Lastenhuone on asunnon isoin makuuhuone, jossa on eniten myös kaappeja. Huoneessa on kuusi vanhaa kapeaa kiinteää kaappia,  joissa osassa on lasten tavaroiden lisäksi mm. vilttejä ja makuupusseja, miehen takkeja, imuri, lasten ja mun talvivaatteita ja kenkiä, sekä joitain säilytettäviä vaatteita jemmassa odottamassa lapselta toiselle. Yläkaapeissa on miehen tavaroita. Lasten tavaroita löytyy kolmesta kaapista, joissa yhdessä on legojen lisäksi kaikki sisävaatteet. 

Pelejä löytyy kolmelta hyllyltä. Alahyllyillä on ulosvedettävät pahvilaatikot, jossa pelejä pidetään vierekkäin ja pystyssä rinnakkain. Tällöin pelejä on helpompi valita. Ajan kanssa joidenkin pelien laatikot ovat kuitenkin kuluneet ja siksi osa on siirretty pussukoihin, niin kuin esimerkiksi muistipeli. Silloin kaikki palat pysyy korjussa. Ylimmällä hyllyllä on sellaisia pelejä, jotka on hiukan turhan vaikeita huoneessa vierailevalle kolme vuotiaalle. 

Kirjoja on yhteensä 60kpl, jonka lisäksi tietenkin on vielä kirjastonkirjatkin. Pidän tätä kirjamäärää oikein sopivana. Kuuteenkymmeneen mahtuu kyllä hyvä määrä lempikirjoja ja siihen ei edes lasketa vielä sarjiksia. 

Kaapissa on myös salkuissa esikoisen taiteilijatarvikkeita; hiiltä, vesivärejä ja öljyvärejä, sekä suteja.. Akryylivärit annoimme pois, sillä ne haisi hiukan turhan tujulta. Talvivaatteiden sekaan on jemmattuna myös maalausteline. Se kaivetaan aina tarpeen tullen esiin. 

Legot säilytetään vaatekaapin alahyllyllä. Niitä on omaan makuuni aivan valtavasti! Kahdessa suuressa kassissa legot on helppo nostaa keskelle lattiaa kaiveltavaksi. Tähän asti en ole niiden määrää  rajoittanut, mutta nyt pussien reunat alkaa ulkaavasti lähestyä.. Musta niitä on nyt jo hieman liikaa, mutta miehen mukaan legojen määrä on suorassa suhteessa siihen, kuinka paljon vanhemmat rakastavat lapsiaan :D 

Toisesta kaapista löytyy esikoisen askartelulaatikko, josta löytyy mm. helmiä, kangasta ja nauhoja. Valkoisesta laatikosta löytyy käsikonsoli ja muutamia pelejä. Kummallekin lapselle on yhdellä hyllyllä  "muistolaatikko". Sinnne säilötään kaikki tärkeä ja henkilökohtainen. Kaapista löytyy myös tusseja, värikyniä, viivottimia. saksia, terottimia, kumeja, piirustuspaperia ja tehtäväkirjoja. Yhdellä hyllyllä on korillinen leikkiruokia, jotka on myös kovassa käytössä edelleen. 


Kaapista löytyy yksi sälälelulaatikko, jossa on mm. autoja, hyrrä ja lääkärilaukku. Miekat, taistelukirves ja kilpi on tuonut paljon iloa ja lapset jatkaa miekkaleikkeijä mielellään ulkonakin. Pohjoismaiden suurimmalla sisäpihalla on kyllä tilaa hiukan huitoa ja pelastaa muutma prinssi pulasta. Lohikäärmekilven ja siihen kuuluvan miekan poikanen valitsi seitsemänvuotis lahjaksi. 



 Sarjakuvat on sängynpäädyssä esikoisen puukäsitöissä tekemässä lehtitelineessä. Lapset jää usein sarjikset kädessä iltasadun jälkeen metsästelemään nukkumattia.

Lastenhuoneen ilkkunalaudalla on ilmaa puhdistavien kasvien lisäksi kassakone ja pieni korillinen rooliasuja. Osan naamareista lapset on askarrellut itse. Missä milloinkin kirmaa taikahevonen, joka hankittiin aikanaan ihanan Ahdin tilan puodista. Sängyissä lymyilee muutamia pehmoleluja. 

Minimalisti mutsin lapsilla on siis tavaraa 56m2 minikodissa kyllä ihan riittävästi. Kaikelle tärkeälle koitetaan tehdä sopivasti tilaa. Silloin kun uusia tavaroita tulee lastenhuoneen ovesta sisään, niin usein jotain turhaa laitetaan kiertoon. Pääasia, ettei tavaraan huku ja ne on helppo palauttaa paikalleen. 

<3 Riina 

Tämäkin postaus saattaa kiinnostaa: