Saippuan valmistus turvallisesti lapsiperheessä.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ADLIBRIS

Saippuan valmistus


 Kokeilin saippuan valmistusta alusta asti ensimmäistä kertaa muutama päivä sitten. Panikoin ja jännitin... Jos on kerran katsonut kauhistuttavan lipeä-valistusvideon, niin luulen, että kellä tahansa puntit hiukan tutisee. 

Halusin varmistua, että saipuan teko olisi oikeasti mahdollisimman turvallista. Selkeät ohjeet* ovatkin jokaisen aloittelijan pelastus!  

Ryhdyin saippuahommiin vasta lasten mentyä nukkumaan. Otin vielä keittiöstä kahvankin irti, ettei kukaan lapsista pöllähtäisi kesken kaiken vaara-alueelle. Lipeän olin pistänyt odottamaan sellaiseen paikkaan, ettei lapset varmasti pääse siihen käsiksi. Täytyy siis todeta, ettei saipuan teko ole mikään perheaskarteluhetki. 

Saippuan valmistuksessa kuitenkin kiehtoo etenkin se, että itse tehdessä tietää oikeasti, mitä tuote sisältää. Se on tosi hyvä juttu, jos perheessä on allergioita, tai yliherkkyyksiä pesuaineille, tai kosmetiikalle. 

 

LIPEÄ, eli natriumhyrdroksidi NaOH

Jos saippuaa haluaa tehdä, tarvitaan lipeää. 

 Natriumhydroksidi eli lipeä valmistetaan muuten sähkön avulla suolasta. Lipeä ei sinänsä katsota olevan vaaraksi ympäristölle. Se on kuitenkin erittäin voimakas emäs ja saattaa aiheuttaa näin ollen palovammoja ja silmävaurioita. Lisäksi lipeän liukeneminen veteen aiheuttaa kuumenemisreaktion, jossa ilmoille leijaillee keuhkoja rasittavia höyryä. Siksi saippuaa tehdessä suojavarusteiden käyttö hanskoista-suojalaseihin on niin tärkeää! 

Vaikka saippuan valmistuksessa käytetään lipeää, niin valmiissa saippuassa sitä ei enää ole. Lipeä ja rasvat muuttuu kemiallisen reagtion seurauksena saippuaksi. 

Ennen  saippuan valmistukseen käytettiin tuhkalipeää. Suomessa tuhkalipeä valmistettiin lähinnä koivuntuhkasta, mutta ongelma on mm. se, että koivuntuhkalipeän pitoisuutta on vaikea arvioida tarkkaan. 

Koivuntuhkasta lipeää voidaan valmistaa kaatamalla koivuntuhkan päälle kuumaa vettä. Seoksen annetaan seistä ja kun tuhka on vajonnut astian pohjalle on lipeäliemi valmista. Toisen ohjeen mukaan laitetaan koivuntuhkaa ja vettä kattilaan ja keitetään seosta miedolla lämmöllä n. tunnin ajan. Sen jälkeen annetaan seoksen seistä, kunnes tuhka on laskeutunut pohjalle. Sitten sinulla onkin käsissäsi jo valmis tuhkalipeäliemi.

 Koivuntuhkalipeän voi jalostaa myös potaskaksi, tällöin vesi haihdutetaan pois hiljalleen ja jäljelle jäävä kiinteä aines on potaskaa, josta voi myös valmistaa lipeäliuosta ja käyttää saippuan valmistukseen. 

Saippuan valmistus lipeä

Saippuan valmistus kylmämenetelmällä 


Käytin saippuan valmistukseen kylmämenetelmää.

Ainesten mittaaminen saippuaa valmistaessa on tarkkaa puuhaa. Tarvitset siis puntarin, joka näyttää painon gramman tarkuudella. 

Ensin sulatetaan kovat rasvat huoneenlämpöiseksi, jonka jälkeen tehdään erikseen lipeäliemi. Tarkkaan mitattu määrä lipeää kaadetaan hengitystä pidätellen veden joukkoon. Heti kaatamisen jälkeen astian päälle laitetaan kansi, jotta lipeähöyryjä ei tarvisi hengitellä. Lipeän annetaan liueta veteen kääntelemällä astiaa ja sen jälkeen lipeäliemi kaadetaan rasvojen joukkkoon. Massa sekoitellaan niin kauan, että massa tulee kiisselimäistä. jonka jälkeen se on valmista kaadettavaksi muotteihin. Sitten vaan odotellaan 6h-48h jonka jälkeen massan voi irroitella muoteista ja sitten saippua annetaan kypsyä vielä vähintään kuukausi. Tarkat ohjeet saippuan valmistukseen löydät esimerkiksi Saara Kuhan loistavasta Saippuakirjasta! *

Kiisselivaiheen saavuttamiseksi massaa suositellaan sekoitettavan sauvasekoittimella, sillä muutoin kiisselöityminen vie _KAUAN_. Mulla ei ollut sauvasekoitinta ja vispasin mönjää todellakin yli tunnin. Sauvasekotin on siis saippuan valmistuksessa todellakin tarpeellinen kapistus. 

Kokeilin näin ensi alkuun Saara Kuhan kirjasta löytyvää pyykkisaippuan ohjetta*. Siihen tarvitaan lipeän ja veden lisäksi vain kookosöljyä. Kun saippua on kuukauden päästä kypsynyt rouhin sen raastimella muruiksi ja sekoitan joukkoon ruokasoodaa, sekä merisuolaa, jolloin se käy hyvin pyykinpesuun koneeseenkin. 


Jos lipeä hirvittää liikaa, voi saippuaa valmistaa myös valmiista massasta. Saippuaa voi värjätä, koristella ja hajustaa miltein millä tahansa. Siihen voi käyttää eteerisiä öljyjä, mutta tuoksuvaa saippuaa saa tietenkin myös lisäämällä massaan esimerkiksi kahvia, tai kanelia. On kiehtovaa, että saippuan valmistuksessa vain mielikuvitus on rajana. 

- Riina 

Maaliskuussa


♥ K
urvasin kaupan puutarhaosastolle ja latasin koriin siemeniä ja multaa. Voitte varmaan arvata, millaista iloa pienet taimien alut aiheuttaa! 

♥ Kävimme katsomassa yhtä asuntoa, muttei se ollutkaan perheellemme oikein sopiva. Pesukoneelle ei olisi ollut paikkaa ja olen sen verran laiska, etten todellakaan jaksaisi raahata likapyykkejä pesutupaan. Asunto olisi ollut hieman isompi, kui nykyinen, muttei neliöt tuoneet sinänsä kovinkaan suurta lisäarvoa. Katselen välillä kaiholla laitakaupungin pieniä koteja, joissa neliöistä huolimatta on tilankäyttö tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Ei siis koko, vaan tarkoituksenmukaisuus! 

♥ Ostin itselleni Nudgesta lemppari topin hajonneen tilalle. Ohuen ohut toppi tuntuu ihoa vasten niin ihanalta! Se kuultaa hieman läpi, mutta mitäpä tuosta. Free the nipple! 

♥ Ostoskoriin tippui myös pikkuisille kirja. Kotona kuitenkin kaduin. Vaikka äkkiä katsottuna kirjassa oli ihanan värikkäät kuvat, niin se olikin melko hurja. 

♥ Kuivasin muksun kultanakkimekon pesukoneessa... Nakeista tuli hopeisia... Kankaalle ei kuitenkaan tapahtunut mitään... puuh! Vaatteet on kyllä kestäneet ihmeen hyvin jumputusta, mut pitäis kai silti kohdella niitä hellemmin. 

♥ Ostin leggarit Papulta pikkusille ja R valitsi  Weecosin verkkokaupasta Pop & co:n housut. Blogini lukian suosituksesta hankin Noelle desingiltä R:lle vielä korvallisen hupparin ja se oli kyllä tosi mieleinen. Kiitos vinkistä! 

♥ Kuuntelin Anna Järvisen Uni viimeyönä. Aluksi se ärsytti,  mutta niin vain humpsahdin sinne johonkin häilyvän epämääräiseen maailmaan ja äkkiä olin kuunnellut koko kirjan. 

♥ Aloitin Satu Rämönkin suositteleman Vahva elmä - juoksukoulun ja houkuttelin esikoisen kaveriksi. 

Maaliskuussa ostin 5 tavaraa ja poistin 13.

- Riina

Tokaluokkalaisen minimalistinen vaatekaappi (8V)

 

Pieni ketunpoikasemme on mukavuudenhaluinen seikkailija. Hän tietää tarkkaan, mistä pitää. Kaikki vaatteet kaapissa on lempivaatteita. Niitä käytetään intensiivisesti ja korjataan, jos niihin tulee reikä. Monessa lemppari vaatteessa koot vain harmillisesti loppuu 128cm. Kohta ei enää ihanat ketunkorvahupparit ja dinosaurus t-paidat mahdu. Lapsuus kai loppuu, kun täyttää yhdeksän... Saa vinkata suloisia eettisesti tuotettuja lastenvaatteita isomassa koossa! 

Aamut on oikeesti helpompia, kun kaikki kaapissa olevat vaatteet on mieleisiä. Kaikki ovat tiivissä käytössä ja käyttökertoja tulee varmasti jokaiselle ainakin sata. 




Se, paljonko vaatteita lapsi tarvitsee riippuu tietenkin aika monestakin jutusta. Lapsen harrastukset, pyykinpesuvälit ja ylipäätään se millä tahdissa sitä pyykkiä tuppaa tulemaan, määrää myös vaatekaapin sisällön. Oikea määrä vaatteita löytyy aika lailla vain kokeilemalla. 

Pesukone pyörii meillä päivittäin, joten me emme tarvitse vaatteita kovin paljon. Kuivaavan pesukoneen ansiosta se, mitä tänään tungetaan koneeseen, on jo illalla kaapissa puhtaana. 

Aina on silti jotain, mikä on hankintalistalla, kuten vaikka poikaselle ainakin yhdet housut lisää. Tilasinkin ne tätä kirjoittaessa Weecosin verkkokaupasta. 



Shortsit leikkaan surutta rikkinäisitä housuista. Paikkaan toki housuja aina muutamaan otteeseen ennen teurastusta, mutta kun en enää viitsi, leikkaan ne shortseiksi. Leikkaan myös lahkeista liian pieneksi jääneet housut, jos ne kuitenkin ovat vyötäröltä sopivat. En huolittele shortsien lahkeidensuuta, mutta pesuista huolimatta ne ei ole lähteneet siltikään purkautumaan. Shortsit menee hyvin niin sisäliikuntatunneilla, kuin sitten kesällä helteessäkin. 

Sukat on lisääntynyt sitten viime vaatepostauksen jälkeen muutamilla. Kokemus on osottanut, että varasukkia pitää olla runsaasti mukana koulurepussa. 

Ajattelen että vähemmän on oikeasti enemmän lastenkin vaatekaapissa. Kun lapsen kasvaessa ei tarvitse enää ostaa miljoonaa ala-, ja yläosaa, niin kukkaro sallii myös eettisten valintojen tekemisen. Suurperheenkin pyykkivuori on hallittavissa, kun vaatteita ei ole määränsä enempää. Lapsilla on aina kaapissaan päällepantavaa, koska valitsemme sinne vain lempivaatteita. 


- Riina 

Ps. junakuvan ottamisesta on jo aika runsaasti aikaa. Toivon, että junaseikkaut silti jatkuu, kun korona helpottaa... 



Tokaluokkalaisen vaatekaappi 

Pitkähihaiset hupparit 3kpl
Lyhythihaiset paidat 2kpl
Pitkäthousut 3kpl
shortsit 4kpl
Uimahousut 1kpl
Bokserit 5pl
Sukat 7 kpl
Villasukat 2kpl


Multaterapiaa, kun valo ei riitä.



Päätin helliä itseäni multaterapialla ja se lohduttaa varsinkin, kun kevät näyttää olevan koronan suhteen taas tiukka. Oon kyllä hieman jo myöhässä, mutta toisaalta kerrostalossa kasvukautta voi keinovalon alla jatkaa vaikka jouluun asti. 

Silloin kun kasveja kasvattaa sisällä, voi melko huoletta kokeilla istuttaa kaupasta ostetuista kasviksista kaivettuja siemeniäkin. Ulos niitä ei voi kuitenkaan istuttaa, sillä niiden mukana saattaa tulla tuholaisia, jotka voivat levitä luontoon. Ostosiemenistä kasvatetuista kasviksista voi omaan käyttöön ottaa siemeniä talteen ja istuttaa ne sitten ensi vuonna. 

Jos jotain erikoisempaa tekee mieli kokeilla, niin inspiroiva kirja on Mary Kuusiston Pihalla kasvaa pepino. Marysta on tehty myös loistava dokkari- Talo kukkivalla kalliolla. Toivon, että YLE näyttää sen tänäkin keväänä uusintana. Niin... ja tietenkin se ikisuosikki dokkari on ehdottomasti Eedenistä pohjoiseen. 



Jos nyt käy niin, ettei nämä mun istuttamat siemenet sitten itäisikään, niin aina voin turvautua Rekolan biodynaamisen tilan tummalehtisiin taimiin, joita saa joka kevät Tammelantorilta.

Jostain syystä pelkkä aurinko ei todellakaan riitä energiavarastojen täyteen pumppaamiseen. Valo tulee ihan liian nopeasti. On jotenkin nurin kurista, että pimeä vie mielen matalaksi, mutta huomaan matelevani pohjamudissa myös silloin, kun valoa vihdoin olisi saatavilla. 


 Areenassa on muuten julkastu Miki Liukkosen keskusteluohjelma ! Se jostain syystä vetosi ainakin muhun. Jotenkin sen melankolinen vire saa muistamaan taas sen, ettei siinä sinällään ole mitään väärää, tai pahaa. Oon itse tuntenut hieman huonoa omaatuntoa siitä, etten todellakaan jaksa olla koko ajan mikään ilonpisara. Mulla on silti kaikki ihan hyvin... Pitäis ehkä tunnustaa, että melankolia on ihan normaali osa Suomalaisten mielenmaisemaa, eikä sitä välttämättä tarvi häätää poiskaan. Tietenkin, jos möykky kasvaa liian suureksi, on aika varata aika psykologille, mutta tää normaali matalapaine on oikeastaan ihan ok. 

- Riina 


Blaa blaa blaa...


Heräsin tänään ihan liian aikaisin, vaikka olisin kyllä saanut nukkua. Näin kummallisia unia ja heräsin auringon ensimmäisiin säteisiin. Kurkkasin ikkunasta ulos ja joku yksinäinen harppoi katuja huivi hulmuten... Hullu! Kello on hei kuus... 

 En pistänyt tänä keväänä yhtäkään siementä multaan ja myönnän, että nyt hieman harmittaa! Ajattelin jotenkin, että multatouhut on turhia, koska etsimme uutta asuntoa. Taimien raahaaminen asunnosta toiseen pikku pakkasilta ei vaan tuntunut järkevältä. Täällä vanhassa asunnossa me kuitenkin edelleen ollaan... Ehkä ei olisi vieläkään liian myöhäistä. 

Kellarissamme lymyää muuten maailman kaikkeuden kaamein myrkky.  Ostin sen viikonloppuna Wanhasta wiljamista ja tungin niin syvälle kellarin uumeniin, ettei kukaan muksuista siihen vaan koskisi. Päätin nimittäin vihdoin kokeilla saippuan valmistusta ja tarvitsen siihen tietenkin lipeää. Suunnitelmana on tehdä sitä joku yö, kun lapset vetelis jo sikeitä. Ohjeen meinaan kattoon Saara Kuhan kirjoista. Siä on hyvä kookossaippua ohje.

Suurperheessä poikkeusaika tuntuu hieman hassultakin välillä. Kaikilla on hiukan eri systeemit. Joku jää kotiin ja toinen sitten taas ei. Ehkä aika kuultaa viime keväältä muistot, mutta toisaalta ois kiva, jos kaikki sit etäilis... Tosin ymmärrän kyllä, ettei se etäkoulu oo välttämättä joka suhteessa optimaalinen oppimistapa ja pienet koululaiset kuitenkin tarvii tosi paljon etäkoulussa vanhemmankin apua... No... näillä siis mennään. 

- Riina 

Testin kautta sukuloimaan, tai lomalle


Olen hiukan kauhulla seurannut ihmisten seikkailuja. 
Negatiivinen koronatestitulos saattaa luoda vaarallista turvallisuuden tunnetta. Tosiasiassa se ei ole ole mikään vakuutus siitä, ettet olisi saanut koronavirustartuntaa ja tartuttaisi sitä muihin.

Selvitin, että saadessa tartunnan, koronavirus itää kehossasi keskimäärin 5-päivää ennen oireiden alkamista. Vaaralliseksi taudin tekee se, ettei tartunnan saaneet edes tiedä tartuttavansa tautia eteenpäin, sillä tauti on tarttuva jo keskimäärin yhdestä kahteen vuorokauteen ennen oireiden alkamista. Eli todellisuudessa taudin leviämisen estämiseen ei riitä vain se, että jäät kotiin, jos sinulle ilmaantuu hengitystieoireita. Juuri tästä syystä turvavälit, maskit ja käsihygienia on niin tärkeitä! 

Nänänkaivuu testitikulla antaa tuloksen vain siitä, ettei juuri sillä hetkellä näyttetikun osumasta kohdasta löydy nukleniinihappotestillä näytteestä eristettyä koronaviruksen perimää.  On mahdollista, että koronavirusta lymyilee alempana hengitysteissä ja niitä pöllähtää ympäristöön vain silloin, kun huudat, laulat, puhut, tai yskit.  Hengitysteiden lisäksi, sitä saattaa olla myös ruuansulatuskanavassa ja tämä saattaa aiheuttaa taudin edetessä mm. löysää vatsaa...  

Viimeaikaiset uutiset joidenkin koronavirusrokotteen mahdollisista haittavaikutuksista nostaa myös hieman karvoja pystyyn. Voi olla, että esimerkiksi sellaiset ihmiset, jolla on tukostaipumusta ei välttämättä ehkä voi ottaa tiettyjä rokotteita. Tämä lisää tietyltä osin painetta suojella sellaisia ihmisiä koronavirukselta, joille kyseinen tauti saattaisi olla kohtalokas. Toivon tietenkin, että lopulta virus joko heikkenee omia aikojaan tarpeeksi, tai rokottamisen kautta saavutetaan laumasuoja, jonka avulla suojellaan myös niitä, jotka eivät voi jostain syystä ottaa rokotetta. 

Olisi tietenkin hienoa, jos virus vaan jotenkin tukahtuisi. Tulisipa kuuma kesä, sillä ainakin viime kesänä uutisoitiin, kuinka aurinko tappaa koronaviruksen melko tehokkaasti. 

Sitä odotellessa... Välittäkää toisistanne. 

- Riina 

Ps. Tämä teksti on koottu puhtaasti omasta tulkinnastani THL:n materiaaleista, joten lukekaa ajantasaiset tiedot suoraan THL:n sivuilta! Klik klik!  THL